sunnuntai 9. elokuuta 2020

Eiväthän ne nyt niin tekisi


Sama virsi joka kerta

"Hyvälle kansalaiselle" on täysin mahdoton ajatus, että vallanpitäjät tekisivät jotain omaksi edukseen joka samalla kertaa on myös omaa kansaa, eli sitä hyvää kansalaista, vastaan. Aivan kuten 9/11 iskujen jälkeen tehdyssä haastattelussa eräs nainen totesi, ettei halua elää maailmassa, missä ne omat johtajat olisivat olleet osallisena kyseiseen tapahtumaan - mikä tahansa todiste "omien" osallisuudesta hylätään siis suoralta kädeltä koska se on täysin mahdotonta. Asiat tietenkin ovat aina juuri kuten meille kerrotaan ja kaikki siitä poikkeava on hullua salaliittoteoriaa siinäkin tapauksessa, että sieltä virallisista papereista löytyy jotain ihan muuta.

No okei, onhan sitä sotia aloitettu lavastamalla todisteita ja juu, onhan sitä yksi jos toinenkin hallitusten ajama rokoteohjelma tehnyt jotain aivan muuta ja myrkyttiväthän ne viinaa tappaen ihmisiä kieltolain aikana, mutta eiväthän ne nyt niin tekisi enää nykyään! Täysin mahdoton ajatus, koska nykyään vallanpitäjät ovat niin paljon rehellisempiä ja noista tuommoisista jäätäisiin kuitenkin aina kiinni ja ihmiset nousisivat valtaa jos jos heille moista tehtäisiin! Eli siis vaikka niistä on jääty kiinni ja asiat ovat tulleet lopulta julki, kansa ei siitä siltikään ole olkien kohautusta suurempaa reaktiota saanut aikaiseksi koska media ei käskenyt reagoida?

Tämä sama kaava on toistettu jo niin monta kertaa, että voisi kuvitella siitä jo opitun? Luodaan ongelma, reagoidaan siihen ja tarjotaan ratkaisu - kaikki yhdessä siistissä paketissa, luotettavan median kertomana. Sama media kertoo, että kaikki tätä yhtä oikeaa ratkaisua epäilevät ovat vääräuskoisia pettureita ja ainoastaan tekemällä kuten valtaapitävät mediansa välityksellä kertovat, osa vanhurskaista saattaa pelastua, ehkä. No mitä sitten vaikka se ongelma olisikin itse luotu ja korjaus on pahempi kuin itse ongelma, eivät ne valtaapitävät nyt tahallaan aiheuttaisi kansassa sekasortoa... Koska kaikkihan sen tietää, että eiväthän ne nyt niin tekisi.


Ja taas mennään

Vuoden 2020 kaksi kovaa pelkokampanjaa, ilmastonmuutos ja korona, opettivat vallanpitäjille paljon kuinka naurettavan helppoa sitä kansaa onkaan ohjailla. Toki asiaa oltiin jo tutkittu aikaisemminkin, mutta tapauskohtaisesti on syytä aina viilata se propaganda iskuun että se toimisi mahdollisimman tehokkaasti. No mutta eiväthän ne nyt niin tekisi että julkisesti testaisivat minkälainen pelkoporno toimisi parhaiten? Ei toki, siksi Yalen yliopiston tässä hiljattain aloittama, mutta ei vielä tulostaan julkaissut tutkimus tunnisteeltaan "NCT04460703" ei ainakaan keskity eri strategioihin millä tuleva koronarokote saadaan parhaiten myytyä kansoille.

Lahjonta, kiristys ja uhkailu toimivat lasten kasvatuksessa, mutta aikuisia pitää vielä pelotella, häpäistä, viedä rahat, käyttää sosiaalista painetta yksilöön ja yhteisöön, vedota tieteen auktoriteettiin ja kertoa ettei ihmisen tarvitse olla rohkea vaan lammastelu on ihan jees. Koska tulokset eivät ole vielä tulleet julki, jäämmekin odottamaan mikä on vuoden 2020 kovin kortti saada ihmiset tottelemaan sokeasti vallanpitäjien käskyjä. Lopputulos tullee kuitenkin olemaan yhdistelmä eri menetelmiä ja sosiaalisten medioiden algoritmien avulla tarkasti yksilöityä puhdasta propagandaa...

... johon kuitenkin valtaosa ihmisistä reagoi sillä täsmälleen samalla "eiväthän ne nyt niin tekisi" hymähdyksellä ja olkien kohautuksella. Jo ennen kuin koronapaniikki lähti täydellä teholla Suomessa käyntiin, vuosi Saksasta hallituksen järkkäämä dokumentti joka oli virallinen mutta ei silleen oikeasti vaan ihan vaan pohdinto, missä suositeltiin ihmisen alkukantaista pelkoa, tukehtumiskuolemaa, käytettäväksi propagandassa. Sama vuodettu asiakirja selitti useita eri keinoja, millä kansaa tulisi pelotella että saataisiin se "uusi normaali" aikaiseksi.


Kyllä, ne niin tekisivät

Ja vaikka sille hyvälle ihmiselle vääntäisi asian rautalangasta ja toisi ne todisteet sokerikuorrutettuna naaman eteen, sillä ei valtaosassa tapauksista olisi mitään vaikutusta. Koska eiväthän ne nyt niin tekisi, media kyllä kertoisi jos näin tapahtuu ja olisihan noista aikaisemmista tapauksista jo koulussakin opetettu! Ja vaikka 500 vuotta asiasta on varoiteltu ja kerrottu kuinka siitä totalitarismista pääsisi eroon, se ei tunnu menevän sitten millään jakeluun...

... mikä taas on turhauttavaa näin sivusta katsoessa. Pääosin ihan fiksuja ihmisiä viedään kuin litran mittaa jälleen kerran ja vastareaktio on se sama "salaliittoteoriaa, äärioikeistoa, kyllä meille oltaisiin kerrottu" ja niin edelleen. Tämä ongelma missä ihmiset eivät pysy kärryillä ei tietenkään olisi kovin kummoinen, jos eläisimme vapaassa maassa - jokainen saa olla ihan vapaasti mitä lystää. Mutta kun elämme demokratuurissa, jossa oikeutus täysin totalitaristisiin asioihin saadaan kiihottamalla kansa ampumaan itseään jalkaansa ja hurraamaan sille, ovat myös ne kusetukseen havahtuneet vaarassa saada sitä samaa ihanuutta itselleen koska se on "enemmistön tahto".

Ja siitä syystä tämä jo hieman jankkaamiselta kuulostava teksti jälleen otti muotonsa - huoli siitä, että nämä vallanpitäjät saavat jälleen kerran kansan puolellensa sitä vähemmistöä vastaan, joka edes yrittää löytää niitä keinoja olla ja elää silleen vapaasti ja rauhassa. Mutta ei, jälleen kerran olemme matkalla kohti seuraavaa suurta ihmiskoetta - (pakko)rokotusta "tohtori" Gatesin ohjeiden mukaan. Siis miehen, joka kertoo että rokotteiden onnistumisesta kertoo ihmiskunnan pienentyminen. Mutta eiväthän ne nyt niin tekisi, eiks jeh?

maanantai 3. elokuuta 2020

Propagandan keinot tutuksi - Virittäminen


Psykologiassa

Lontooksi "Priming", suomeksi virittäminen, tarkoittaa hyvin pitkälti samaa kuin muissakin asiayhteyksissä käytettynä - virittäydytään ja valmistaudutaan siihen tulevaan tapahtumaan. Asiaa on muutama vuosikymmen tutkittu, nähtävästi hieman vaihtelevalla menestyksellä, mutta itse ilmiö on hyvin yksinkertainen. Ihminen osaa virittää aistinsa siihen tulevaan sen perusteella mitä edellä saapuu. Jos esimerkiksi annetaan lista sanoista, jotka ovat lähellä samaa aihetta tyyliin "lääkäri, hoitaja, sairaala jne.", nopeutuu se tiedon vastaanottaminen koska ihminen on virittäytynyt siihen tiettyyn teemaan. Ihmisen aistit ovatkin sopeutuneet havaitsemaan muutoksen, eikä pitämään niin tarkasti silmällä jos sitä samaa vanhaa tulee jatkuvalla syötöllä. Arvannet jo mitä ongelmia moinen aiheuttaa?

Ennalta-arvattava kaava minkä tahansa suhteen on helppo hyväksyä ja oppia. Ei tarvita kovinkaan monta toistoa niin ihminen pääsee tahtiin mukaan. Mutta jos sinne tahdin väliin sotketaan mukaan jotain poikkeavaa, ei se poikkeaman huomaaminen ole välttämättä niin helppoa jos aistit ovat virittäytyneet seuraamaan vaan sitä tiettyä asiaa. Tästä esimerkkinä voidaan pitää koetta, missä ihmisiä pyydetään laskemaan montako kertaa kentällä oleva ryhmä heittää palloa toisilleen, siinä samassa kun gorillapukuun sonnustautunut tyyppi marssii ryhmän keskeltä ja vain aniharva huomaa koko gorillaa ensimmäisellä kerralla. Uudelleen katseltuna ja se gorilla toki havaitaan välittömästi, mutta kun keskittyy johonkin asiaan, voi ne suuretkin erot mennä sivu suun hyvinkin helposti. Luontainen kyky havaita muutos/poikkeama voidaan siis osittain ohittaa ohjaamalla huomio haluttuun asiaan.

Virittämällä voidaan siis joko nopeuttaa tai vaihtoehtoisesti hidastaa tiedon vastaanottamista. Sitä voidaan tehdä niin toistamalla samaa kaavaa, käyttää samankaltaisuuksia tai assosiaatioita, niin asian merkityksessä kuin sen ulkoasussa. Tuoli ja pöytä olisi huonekaluja, tuli/tuuli/tulli kuin myös halli ja talli taas sanoina lähellä toisiaan. Näin helposti havaittavia esimerkkejä voidaan toki käyttää hyväksi myös propagandassa, etenkin mainoksissa, mutta manipuloinnissa kaikki keinot ovat sallittuja ja sillä ei käytännössä ole niinkään väliä miksi jokin asia toimii, kunhan se vaan toimii halutulla tavalla. Mitä siis saavutetaan, kun vuosien saatossa on mediassa hivutettu yksi jos toinenkin assosiaatio mukaan yhteiskuntaan?


Propagandassa

Kun se uutinen netissä tulee vastaan, mikä ensimmäisenä pistää siinä silmään? Yleensä kuvituskuva sekä otsikko, joka sisältää sopivia avainsanoja virittämään lukija haluttuun tilaan. Klikkiotsikkojen tehtävä on valmistella ihmisen aivokemia vastaanottamaan se tajunnanräjäyttävä turhake juuri halutussa muodossa. Jokaisen artikkelin on toki pysyttävä halutun kehyksen sisällä, mutta nämä kehykset on esitelty jo niin moneen kertaan aikaisemmin että jokainen osaa automaattisesti tunnistaa jos liikutaan ulkoreunalla... eli ollaan hivuttamassa asiaa johonkin suuntaan?

Alkuviritys on siis suoritettu, mutta miten sinne uutiseen voidaan upottaa lisää vastaavaa? Sanaleikkejä harvemmin sinne mukaan eksyy, mutta ihmisiä voidaan helposti johdatella sekä vihjata asioita sanomatta niitä suoraan. Toistetaan vaikkapa sanaa "ilmastonmuutos" kaikkialla ja yhdistetään se jokaiseen edes etäisesti asiaan liittyvään artikkeliin niin ihmiset osaavat pian yhdistää kaikki sääilmiöt ilmastonmuutokseen. Toistamalla saavutetaan toki myös uskottavuutta, mutta samalla viritetään muita asiaan liittyviä termejä ja ilmiöitä yhdistymään haluttuun aihealueeseen. Ei siis ole ihme, että uutiset kuulostavat usein hyvin samalta kuin ennenkin - ne ovat samaa kuin ennenkin, vain hieman eri muodossa.

Politiikan propagandassa virittämistä käytetään myös runsaasti luomaan asiayhteyksiä eri ryhmien tai asioiden kanssa. Punavihreät arvot kerrotaan positiivisessa valossa, yhdistäen sinne runsaasti "hyvältä" kuulostavia asioita, siinä kun paha äärioikeisto on täynnä natseja. "Arvopohja" yhdistetään "oikeisiin mielipiteisiin" ja näin kertomalla jollain olevan poikkeava arvopohja, se on jotain väärin tai huonoa koska normaalista poikkeava ei ole hyvä asia. Paitsi tietysti niissä asioissa, joissa vanha normaali on huono ja uusi normaali se haluttu asia. Edistyksellisiä arvoja onkin viritelty mediassa jo vuosikausia ja pikkuhiljaa kansa on valmis hyväksymään nämä neoliberaalit ajattelumallit. Vain taantumukselliset näkevät asian toisin ja sehän yhdistetään kaikkeen huonoon?


Jos se toimii, miksi korjata...

Pohjimmiltaan manipulointi propagandalla on hyvin yksinkertaista. Runsaasti aikaa ja resursseja kuluttavaa, toki, mutta kun tarinat on saatu kohdalleen niin eri mielikuvien sovittelu haluttuun muotoon onnistuu hyvinkin pienellä vaivalla. Kansoja on viritetty nykyiseen järjestelmään jo vuosikaudet, eli ei ole ihme että valtaväestö hyväksyy kaikki halutut muutokset mukisematta. Hyvän kansalaisen mielipiteet on helppo tunnistaa niistä positiivisista median tuotoksista, siinä kun ne väärät taas osataan automaattisesti yhdistää kaikkeen negatiiviseen.

Hyvinkin pienellä vaivalla voidaan mikä tahansa kansan itsensä haluama asia kääntää itseään vastaan. Kaikki viritykset on jo valmiina, ei tarvitse kuin yhdistää ne pisteet valmiiksi ja suurin osa alkaa hylkimään vain hetkeä aikaisemmin kannattamaansa asiaa - mitä ne muutkin oikeen ajattelee jos minuun yhdistetään nuo pahat asiat?! Kyllä, näiden pohjarakenteiden luomiseen on palanut euro poikineen vuosien saatossa, mutta kun kaikki virallisen tarinan mukaiset virityksen ovat paikoillaan, niiden käyttöönotto on helppoa, nopeaa ja ennen kaikkea tehokasta. Ja näiden ansojen purkaminen vaatii vastaavat resurssit kuin niiden luonti aikoinaan tarvitsi.

Yhteiskunta on siis viritetty halutulla tavalla ja kunhan ei liian suuria harppauksia yritetä kerralla tehdä, voidaan lähes mikä tahansa asia hivuttaa osaksi hyväksyttyä tai vaihtoehtoisesti vihattua kokonaisuutta. Leimakirves siis heilumaan! Yksilöstä riippuen jonkin asian yhdistäminen toiseen tai siirtyminen Overtonin ikkunassa voi tapahtua hyvinkin nopeasti, etenkin jos kyseessä on havaittava uhka jolle on vieläpä tarjolla uskottavan oloinen ratkaisu. Voidaan sanoa, että propagandan tehosta kertoo paljon se, että kansa on edelleenkin viritetty uskomaan siihen "äänestämällä vaikuttamiseen", vaikka he voivat omin silmin nähdä kuinka se neljäs valtiomahti vie kansaa kuin litran mittaa. Voisikohan ne salaliittoteoreetikkovainot johtua siitä, että sitä gorillapukua ei saisi mennä osoittamaan kansalle?

lauantai 1. elokuuta 2020

Propagandako salatiedettä?


Onhan se, jos enemmistöltä kysytään

Ennen itse varsinaista pohdintoa, pieni ilmoitus joka liittyy vahvasti itse aiheeseen. Allekirjoittanut on aloittanut askartelemaan paskartelemaan kokonaista kirjaa propagandasta - semmoista oppikirjan muotoon olevaa lähdeteosta propagandan toiminnasta, käytöstä ja vaikutuksista. Siitä syystä blogiin saattaa ilmaantua hieman tavallista harvemman materiaalia, mutta se jää nähtäväksi kuinka suuri vaikutus sillä oikeastaan on. Mitään aikataulullisia suunnitelmia ei ole, eikä se onnistuminen liioin ole kirkossa kuulutettu, joten katsotaan päivää kerralla eteenpäin. Tarkoituksena kirjassa on siis vastata otsikon kysymykseen silleen pitkän kaavan mukaan. Nyt kuitenkin lyhyesti, samassa runomitassa kuin edellisetkin tekstit.

Netti on pullollaan muutaman minuutin mittaisia videoita, joissa kerrotaan että "teille valehdellaan"... Tilaa kanava ja tykkää videosta! Audiovisuaalisessa muodossa paukutetaan takaraivoon saakka kuinka propagandalla ihmisiä kusetetaan, käyttäen niitä täsmälleen samoja propagandan keinoja kertomaan se tarina kohdeyleisölle. Onhan se toki hyvä, että ihmisiä informoidaan kuinka heitä huijataan, mutta loppuviimein suuri osa näistä videoista lähinnä vain osoittaa kuinka helppoa on saada ihmisen huomio ja saada katsoja seuraamaan sitä kerrottua tarinaa - toki sillä erotuksella, että se propagandasta varoittava propaganda toki myös varoittaa propagandasta, eikä vain käytä sitä manipuloimaan katsojaansa.

No mutta tuohan on nyt vaan ylimielisyyttä ja kateutta, kun ei näitä tekstejä kukaan kuitenkaan lue siinä kun videot keräävät tuhansia ja taas tuhansia osumia! Voisihan sen asian niinkin nähdä, toki, enkä kiellä etteikö olisi mukava nähdä lukukertojen nousevan ja ihmisten ymmärtävän pala kerrallaan niitä mekanismeja millä meitä hallitaan. Mitään uutta tai ihmeellistä en juurikaan pöytään ole edes lyömässä, vaan nämä kaikki jutut on tiedetty ja tutkittu vuosien saatossa jo moneen kertaan - esimerkiksi kuinka tästä tyranniasta pääsisi eroon. Mutta jos kerran kaikki jo tiedetään, miksi propaganda on edelleen mysteeri niin monelle?


Ei ole, eikä edes mitenkään salaista

Viimeisen sadan vuoden aikana on propagandasta julkaistu hyllymetrikaupalla kirjoja ja tutkimuksia. Mutta kenellä on oikeasti aikaa käydä ne läpi? Suuri osa hyödyllisistä teoksista kun on jo sieltä vanhemmasta päästä ja keinot ovat sataan kertaan päivittyneet. "Propaganda and Persuasion" - Jowett, O'Donnell, on harvoja uudempia teoksia aiheesta, mitä itsellä on tullut vastaan. Varmaan niitä olisi muitakin, jos oikein kaivelisi? Ja mikä onkaan yhteistä näille teoksille? Ei niitä ainakaan koulussa opeteta...

Varmaankin ihan sattumalta se on vaan jäänyt kertomatta kansalle, kuinka sitä viedään kuin litran mittaa? Kaikki se tutkittu tieto kyllä löytyy sieltä netistä ja paikallisista kirjastoista, mutta se on silputtu niin tuhanteen osaan että vuosienkin jälkeen niitä puuttuvia palasia tulee vastaan. Hyvänä lähteenä voi esimerkiksi pitää eri journalistien ja muiden media-alan veteraanien kirjoittamia elämänkertoja, missä he eivät tietenkään suoraan kerro teoistaan, mutta antavat ymmärtää kuinka heidän tehtävänsä oli paimentaa kansoja. Piilossa kaikkien nähtävillä?

Ihmiset myös osaavat kertoa, että media ohjaa mielipiteitä ja on oikeasti vallassa, jonka jälkeen he kirmaavat tekemään niitä median neuvomia asioita kuten äänestäminen. Moni nyökyttelee kuunnellessaan niitä lyhyitä videoita manipuloinnista ja sitten laittavan television päälle tai lukevat ne valtamedian uutiset päälle. Mitä siis siitä pienestä tiedonmurusta oli apua, jos ei sitä osaa soveltaa omaan elämäänsä? Ehkä se onkin koko ongelman ydin? Tietoa kyllä on ja sitä osataan etsiä, mutta niillä paloilla ei tee mitään kun se sama media ei kertonut miten niitä voi käyttää omassa elämässään hyväksi?


Ihmiskunnan yhteinen tieto

Mitä tapahtuisi, jos kaikki ihmisen keräämä tieto olisi vapaasti kaikkien käytettävissä eikä sitä ohjattaisi esimerkiksi propagandan avulla? Mihin kaikkeen ihmiskunta kykenisikään, jos sananvapaus oikeasti mahdollistaisi kaiken tiedon vapaan kulun? Emme periaatteessa edes tarvitsisi tietoa siitä, kuinka ihmisiä manipuloidaan propagandalla, koska meitä ei manipuloitaisi ja ohjattaisi sillä propagandalla. Utopistinen ajatus, ehdottomasti, mutta pohdippa tovi mihin kykenisimmekään, jos tietoa ei ohjailtaisi.

Propaganda ei toki ole läheskään ainut tämmöinen julkinen salatiede, mistä kaikki tietävät juuri sen verran että sitä vähää tietoa voidaan käyttää heitä itseään vastaan. Propaganda nyt vaan sattuu olemaan se perusta, jonka päälle koko yhteiskunta on kasattu? Kun koko järjestelmä perustuu massojen manipulointiin ja ohjaukseen, olisi sen manipuloitavan etu ymmärtää niitä mekanismeja, vaikkei sekään tietenkään riitä tästä oravanpyörästä irtautumiseen.

Jos asian ymmärtää, sen pystyy selittämään toiselle. Jokin aika sitten pitkän meditaation jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että siinä on sopiva haaste loppuelämäkseni - ymmärtää propagandasta ja manipuloinnista niin paljon, että kykenen sen selittämään lähes kenelle tahansa. Toki niille, joiden elinkeino nojaa siihen ettei asiaa ymmärrä, on lähes mahdotonta selittää asiaa. Jos siis joskus saan tuon (ensimmäisen?) kirjan valmiiksi, rohkenen arvioida sen olevan vielä kovin kaukana siitä toivotusta tuloksesta. Mutta kuten eräs cowboy sanoi kuolinvuoteellaan - nyt ymmärrän hevosista kaiken... mitä yhdessä elämässä voi oppia.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2020

Mutta kun niin meille on kerrottu


Tieto lisää tuskaa (ja kuitu paskaa)

Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia? Ihminen ei voi tietää enempää kuin hänelle on kerrottu tai hän on itse ottanut asiasta selvää. Meille kerrotaan jatkuvasti tarinoita, uskotellaan niiden tarinoiden olevan tietoa ja sitten päälle vielä joku ulkopuolinen taho vielä tulkitsee ne tarinat meille valmiiksi. Seuraava kommentti on kopioitu naamakirjassa käydystä keskustelusta: "Ei kai sitä eroa kerrotun tarinan ja todellisuuden välillä voi kukaan tietää, jos kerrotaan vaan yhdenlaisia tarinoita eikä todellisuudesta ole hajuakaan." Ja kyllä, näinhän se on - et voi tietää jotain mitä et tiedä. Toisaalta, mitä tapahtuu jos se saatu tieto ei pidäkään paikkansa? Onko siitä virheellisestä tiedosta sitten enemmän hyötyä vai haittaa verrattuna siihen, ettei tiedä kyseistä asiasta hölkkäsen pöläystä?

Ensiksi voidaan pohtia hieman totuuden ja todellisuuden eroa. Jokin asia voi olla ihmiselle todellista, vaikkei se totta olisikaan. Esimerkiksi nämä ns. "faktantarkistajat" vääristävät tätä eroa, kertoen "tuo asia ei ole totta, koska siinä tuo yksi sanamuoto ei ole faktaa". Mutta kun se tuttu ja turvallinen taho kertoo jonkin tarinan, se otetaan automaattisesti niin totena kuin todellisena asiana. On ihan sama mihin tahoon sitä uskoo ja luottaa, se yksinkertainen valheen ja toden ero toimii usein suodattimena: jos on samaa mieltä, se on totta ja eri mieltä niin saletisti valhetta.

Toisaalta, yhteiskunta tarvitsee ns. yhteisen todellisuuden toimiakseen. Vai tarvitseeko? Kun kaikki tietävät samat asiat ja ovat niistä samaa mieltä, yhteiskunta toki rullaa sulavasti eteenpäin. Mutta missä kaikki ovat samaa mieltä, sielä ei sitä ajattelua liioin juurikaan tapahdu. Vallanpitäjien näkökulmasta tämä ajattelemattomuus on toki aivan loistava asia, koska silloin ei kukaan saa päähänsä lähteä kyseenalaistamaan, saatikka uhkaamaan vallitsevaa järjestystä. Ihmiset ovat kyllä kekseliäitä ja kykenevät kehittämään uutta, mutta kieltämällä tietyt ajatukset, heitä voidaan hallita hyvinkin pienellä vaivalla. Nykyään yksi moinen järkkymätön uskomus on tämä "demokratia", jota ei saa kyseenalaistaa sitten millään. Jo pelkkä ajatus siitä, että demokratia ei toimisi loukkaa valtaosaa ihmisiä niin syvältä, etteivät he edes suostu leikkimään ajatuksella "mitäs jos". Paitsi tietysti jos oikea taho kertoo asian niin olevan.


Kuka sen on kertonut?

Papisto, oli se sitten jonkin uskonnon tai aatteen, on kautta aikojen ollut ehkä se tärkein tarinoiden tulkitsija ja "oikean" tiedon kertoja. Kun se oma ylipappi, oli se sitten pappi, imaami, tiedemies tai tube-vaikuttaja, kertoo miten joku asia on, on kerrottu usein automaattisesti niin totta kuin todellista. Koska eiväthän ne nyt valehtelisi omalle seurakunnalleen? Monella tapaa olemmekin palanneet aikaan, jossa ne pyhät tekstit eivät olleet kirjoitettu "kansan kielellä" vaan ainoastaan se papisto kykeni tulkitsemaan tekstejä. Tarvitaan siis aina oikea auktoriteetti tulkitsemaan se annettu tieto, koska tavan kansa ei tietenkään osaa tulkita oikein niitä annettuja pyhiä tekstejä. Monien uskontojen, kuten ilmastonmuutoskultti, tarvitsee kuitenkin valtamedian apua tarinansa levittämisessä, mutta sitähän varten se valtakunnan tiedonlevitys on luotukin...

Media, etenkin valtamedia, on silti monelle ainoa oikean tiedon lähde. Neljäs valtiomahti joka kertoo kansalle mitä sen tarvitsee tietää. Paitsi että näin ei asia ole koskaan ollut, vaan se valtamedia on ollut alusta pitäen vallanpitäjien keino kertoa ne halutut asiat, halutussa muodossa, koko kansan kuultavaksi. Ei mitä tarvitsee tietää, mitä halutaan tietävän. Toista tuo äskeinen lause vielä yhtä monta kertaa kun olet kuullut päinvastaisen väitteen niin hoksaat kuinka kyseinen luotettavan tiedon pönkitys toimii. Ihan kaikessa rauhassa - joku taho haluaa sinun tietävän ne valtamediassa kerrotut asiat juuri sillä heidän kertomallaan tavalla.

Koulu taas on yleensä ihmisten silmissä täysin syytön yhteiskunnan ongelmiin. No okei, on tutkittu kuinka koulu vaikuttaa suoraan esimerkiksi ihmisten poliittiseen kantaan, mutta sehän kuuluu osana demokratiaa! Mutta hetkonen, kukas määrää mitä sielä koulussa opetetaan ja mitä niihin oppikirjoihin painetaan? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että näistä päätöksistä edes pienenepieni osa saattaisi olla sen päättäjän eduksi, eikä juuri sen koululaisen eduksi? Yhtenäinen yhteiskunta tarvitsi yhtenäiset tiedot, ei "oikeaa" tietoa. Ja mikä olisikaan tehokkaampi tapa yhtenäistää arvomaailma kaikkien ihmisten kesken, kuin vaatia laissa jokaiselle opetettavan samat asiat, samalla tavalla? Ja sehän oli sitä demokratiaa, eli kansan oikeutuksella jokainen lapsi on painettava samasta muotista läpi. Opettajan auktoriteettiä ei saa uhmata! Hän kertoo mikä on totta ja mikä todellista.


Särö peilissä

Mutta kaikki nämä tahot, jotka yllä on mainittu, sekä tietenkin mikä tahansa muukin sitä "oikeaa tietoa" jakava taho mokaa siinä väärää tietoa kertoessaan. Tarinoihin muodostuu väistämättä ristiriitaisuuksia, ja juuri niihin pitäisi herätä. Ei tarvitse siis saada ensihätään sitä oikeaa tietoa, vaan huomata kuinka ristiriitaisia sanotut asiat ovat. Otetaan muutama esimerkki: Yle kertoi ohjelmassaan, että "voittajat kirjoittavat historian" ja samaan hengenvetoon että "mutta eivät meidän valloittajat". Entäs korona? Kuolleisuus kaikkeen muuhun tippuu nollaan ja koronakuolemia tulee saman verran tilalle. Puhdasta sattumaa, ei mitään tekemistä minkään kanssa ja tilastoilla kikkailu tai niiden vääristely on hullua salaliittoteoriaa. Päälle vielä kaikista hulluin salaliitto? Ettäkö rikkaat ajaisivat omaa etuaan muiden kustannuksella?! Nyt kyllä huijaat, kaikkihan sen tietää...

Riittää siis se, että seuraa tarkasti kuinka se virallinen tarina aiheesta kuin aiheesta etenee ja kerta toisensa jälkeen siinä tarinassa tulee vastaan ristiriitaisuuksia, joita ei kyetä selittämään. Usein selittämiselle ei ole edes tarvetta, koska ne tarinan tulkitsijat osaavat kieputtaa sen tarinan uudelleen ja taas mennään. Onneksi nykyään on (vielä) mahdollista löytää niitä valtavirrasta eriäviä näkemyksiä aiheesta kuin aiheesta. Vaikka salaliittoteoreetikkovainot ovatkin jo hyvässä vauhdissa, se sananvapaus olisi oikeasti se ainut keino ratkaista tämä virheellisten tarinoiden ongelma.

Mutta sitä ei tietenkään haluta, niiden taholta jotka ne tarinat ovat luoneet ja suurella vaivalla kansalle selkärankaan asti vasaroineet. Meille nimenomaan kerrotaan paljon asioita, jotka pitäisi purematta niellä, sen sijaan että annettaisiin tietoa jonka jokainen voisi ainakin yrittää tulkita itse. Kyllä, se vaatii paljon enemmän aikaa ja korvien välissä olevien aivosolujen käyttöä, mutta suuri osa nykypäivän ongelmista ei ole läheskään niin monimutkaisia, etteikö niitä kykenisi kaikki saapasta älykkäämmät ihmiset ymmärtämään. Sitä itsenäistä älyämistä ei vaan kukaan vallanpitäjä haluaa, koska jos ihmiset havahtuisivat edes yhteen ongelmaan, he saattaisivat havahtua niin muihinkin. Ongelmaksi vallanpitäjille muodostuukin ne omien alojensa ammattilaiset, jotka kykenevät siitä papiston höttöpuheesta onkimaan ne faktat ja ristiriitaisuudet esille - ja vieläpä aina joskus kehtaavat tuoda julki ne virallisen tarinan ongelmat. Kuinka ne kehtaa?!

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Vaarallinen pseudohistoriamme


Päivän propagandapläjäys

Ylenannon "Yle Puhe" keskusteluohjelma tässä hiljattain kirjoitti historiaa jälleen halutulla tavalla. Juuso Pekkinen esitti valistuneena pseudoälykkönä oman versionsa tavan kansan syvistä tunnoista, kertoessaan kuinka vain ne oikeat auktoriteetit omaavat oikeuden kertoa oikeaa historiaa. Ohjelma perustui meneillään olemaan tutkimukseen pseudohistoriastamme, jossa siis netissä ihmiset kertovat ja jakavat vääriä versiota historiastamme. Tutkimukseen oli kerätty valtava määrä aineistoa, jota ei juurikaan lukemalla käsitelty vaan se oli tietokoneavusteisesti koluttu läpi. Eli vissiin samalla tavalla kuin se väkivaltatutkimus missä natsiksi ja fasistiksi haukkuminen ei ole mitään, mutta suvakki ja vassari oli lähes kansanmurhaa? Tämä jäi ohjelmassa hieman epäselväksi, mutta se on kuitenkin sitä oikeaa tiedettä, tiätsä?

Pseudohistorialla tarkoitetaan sitä hullua salaliittoa, että ennen kuin kirkko tuli ja toi sivilisaation, sekä Suomessa että Venäjälläkin saattoi myös olla älyllistä elämää. Toki mikä tahansa muukin väärä historian tulkinta on pseudohistoriaa, eli Egyptin pyramidit ja muut ovat juuri kuten sanotaan vaikka ne käytännössä olisivatkin mahdottomia sillä virallisella tavalla esitettynä. Ei anneta faktojen pilata hyvää tarinaa? Pseudohistoriaa levitetään siis netin keskustelupalstoilla sekä sosiaalisessa mediassa ja sen levinneisyyttä sekä vaikutusta tutkitaan esimerkiksi verkostoja jäljittämällä. Eli halutaan tietää ne lähteet ja tahot jotka levittävät sitä "väärää" tietoa, koska näiden solmukohtien kautta voidaan vaikuttaa koko verkostoon tehokkaasti. Siis hyvää hyvyyttään kaivellaan esille vaikuttajia, joiden hallinnalla voidaan sitten tarinaa ohjata.

Suomen osalta kyseessä on tietenkin pelkkää salaliittoteoriaa, että valloittajamme olisi kertonut valheita alamaisilleen. Rokotteet ja ilmastonmuutos ovat myös sitä samaa vaarallista salaliittoteoriaa, koska niihin salaliittoihin uskominen johtaa vääriin mielipiteisiin. Ja mitä nämä salaliitot ja pseudotiede sitten oikeasti ovat? Konsensuksen vastaisia tulkintoja. Entäs mitä asiantuntijat kertoivat sen pseudohistorian palvelevan? Täysin järjetöntä ajatusta, missä sille omalle kansalle annettaisiin historia joka ei ole valloittajien sanelema. Kuinka ne kehtaa? Kaikkihan sen nimittäin tietää, että...


Konsensusta ei saa kyseenalaistaa!

Yksilölle pseudohistoria ei ole niin vaarallista kuin mainitut muut salaliitot, mutta yhteiskunnalle se vaara on suuri ja todellinen. Orwellin nykyisyyden, menneen ja tulevan hallinta selittää sen syyn. Mutta millä argumenteilla tämä pseudohistoria sitten todistettiinkaan vääräksi? Kaikki lähteet on sontaa, jotka todistavat muuta kuin konsensus. Kaikki tutkijat ovat hörhöjä jotka kertovat muuta kuin mitä konsensus kertoo. Kaikki tehdään väärin ja kaikki todisteet väärennöksiä jotka poikkeavat konsensuksen omista. Niin se nyt vaan on. Radiossa ei tietenkään voi mukana tuoda niitä todisteita, mutta siksi siinä tieteessä muistaakseni oli tapana mennä väittelemään sen vastapuolen kanssa ja molemmat tuovat omat todisteensa... eikä niin, että yksi puoli saa tunnin mainostilan haukkua vastapuolensa. Mutta mistäs minä tiedän. Noh, nyt sentään tiedän mikä se ongelma on?

Ongelma on nimittäin mahdollinen kansallismielisyys ja oman kansan kunnioittaminen. Ruotsalaisia ei saa missään tapauksessa vastustaa saatikka syyllistää, koska valloittajat tekivät sen suomalaisten omaksi eduksi! Voittaja kirjoittaa toki historian, osattiin sanoa, mutta samalla ajatus että voittaja olisi kirjoittanut historian omaksi edukseen oli hullua salaliittoteoriaa. On siis täysin mahdoton ajatus, että vuosisatojen tarkasti valikoitu historiankirjoitus ja koulutus voisi millään tavalla, koskaan, missään, vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Konsensuspapukaijat pitivät siis mahdottomana ajatusta, että heille kerrottua tarinaa oltaisiin voitu jossain kohtaa manipuloida tahallisesti - ainoastaan niiden pseudohistorioitsijoiden materiaalia oltiin manipuloitu, tietysti.

Mistähän se suomalaisuuden halveksunta sitten oikein tulee? Ei se ainakaan voi valloittajien konsensustieteestä johtua, koska se on hullua salaliittoteoriaa! Nykyisen konsensus-historian muuttaminen on natsia! Lännen peikkosatu on vaarallisin historian väärinymmärtäminen ja siksi jokainen pienikin poikkeama konsensuksesta saattaa johtaa natsien paluuseen! Oikeistopopulistit käyttävät historiaa ja sen tulkintaa omaksi edukseen, mutta edistykselliset eivät tietenkään moiseen sorru eivätkä ainakaan halua poistaa osia historiasta esimerkiksi kaatamalla patsai... ai niin. Konsensus hyvä, pseudohistoria paha. Sanoja "konsensus" ja "auktoriteetti" ei tietenkään turhaan hehkutettu, koska haastatellut tohtorit olivat tietenkin asiantuntijoita alallaan ja hyväksyttyjä jäseniä "hyvien ihmisten kerhossa".


Historia toistaa itseään

Koko ohjelma olikin lähinnä kuin inkvisaattorit vääräuskoisten kimpussa - se olikin sen toisen tutkijatohtorin alaa. Toinen tutkija taas on kovin edistyksellinen maskuliinisuuden ongelmien esiintuoja, joten sieltä historiasta löytyikin varmasti runsaasti intersektionaalisia risteyksiä feminismille? Mutta molemmat tutkijat varmasti uskovat itseensä ja oman kantansa oikeellisuuteen ja erehtymättömyyteen, se on selvää. Pienintäkään mahdollisuutta kun ei ole, että valloittajat, joita ei siksi saa kutsua koska se on loukkaavaa, olisivat millään tavalla voineet vaikuttaa historiaan. Koskaan, missään, tietenkään, vaikka voittajat ovatkin sen kirjoittaneet.

Selityskin tälle mahdottomuudelle löytyi: Huuhaata! Ihan kaikissa maissa kautta historian vain oikeat tahot ovat saaneet tutkia asioita ja saada sanansa julki, joten on täysi mahdottomuus että historiaa oltaisiin vääristetty. Voidaan sanoa, että historia on ollut kautta aikojen "rikkaiden historiaa", koska sillä tavan kansalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta saada omaa tarinaansa tallennetuksi tuleville sukupolville. Mutta on siis täysin hullua salaliittoteoriaa, ettäkö sillä valikoidulla tiedolla oltaisiin konsensustarinaa luotaessa päädytty virheellisiin lopputuloksiin. Ainoastaan pseudohistorioitsijat tulkitsevat tallennettua tietoa ja jäljelle jääneitä todisteita väärin.

Mutta kuten jo sanoon, vastapuolen haukkuminen ja leimaaminen pseudotieteelliseksi on toki ajan hengen mukaista tiedettä. Ja kun tunnin verran asiantuntijat haukkuu väärää mieltä olevia valtamediassa niin täytyyhän se niin olla. Mutta miksi se pseudohistoria on juuri nyt niin vaarallinen? Vääriä tulkintojahan on tehty jo vuosisatojen ajan? Oma näkemykseni on: Koska BLM - muilla kansoilla ei ole historiaa. Muilla ei saa olla mitään syytä olla ylpeitä historiastaan. Suomalaiset ovat se takapajuinen alkuper... eikun siis maahanmuuttajakansa ilman mitään omaa historiaa ajalta ennen pelastajamme Ruotsi tuli mukaan kuvaan. Venäläisillä oli myös se sama ongelma - sielä kehitellään samanlaisia hulluja salaliittoja, ajasta ennen heidän todellista kulta-aikaansa, eli vissiinkin Marxin tuomaa utopiaa? Siis... kulttuurimarxismia, jonka yhtenä päämääränä on tuhota vanha ja niistä raunioista nousee automaagisesti uusi uljas maailma. Mutta tämä on toki sitä hullua salaliittoteoriaa, ettäkö jotkin ideologiat olisivat ottaneet historian haltuunsa.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Voiko tarina parantaa?


Filosofiaa, tai jotain

Vuosi sitten raapustettu teksti, "Hyvän ja pahan tuolla puolen", johti uudelleenjulkaisunsa somessa jälkeen pitkällisen keskusteluun tarinoista, niiden tulkinnoista ja salaliittoteorioista. Tämä keskustelusta juontuva teksti tosin menee yhdistelmäksi filosofiaa, psykologiaa, esoteerisia asioita ja ties mitä - eli hatusta kiinni, ny o hurjaa!

Jokainen tarina, oli se sitten totta tai tarua, on mahdollisuus oppia ja opettaa kuulijaansa, kuin myös kertojaansa. Tarina voidaan tulkita lukemattomilla eri tavoilla ja tulkintaa voi muuttaa jos ensimmäinen tulkinta ei natsannut. Ihmismielellä on vaikeuksia erottaa toden ja tarinan ero, jolloin täysi satu voi muuttaa ihmisen omaa todellisuutta. Tätä mielen ominaisuutta voidaan pitää heikkoutena, mutta samalla se voidaan nähdä myös vahvuutena - traumaattinen kokemus, sen tarina, voidaan uudelleen tulkittuna tai kerrottuna saada muuttamaan ihmisen todellisuutta ja näin parantamaan sen trauman. Sama toki toimii myös toisinpäin, eli traumoja voidaan luoda kertomalla niitä traumaattisia tarinoita...

Monessa "new age" uskomusjärjestelmässä onkin mukana ajatus, että niitä negativiisia asioita (paha, pimeys) tulisi välttää ja keskittyä vain positiiviseen (hyvä, valo). Jos altistaa itsensä niille negatiivisille tarinoille, mitä valtaosa "salaliittoteorioista" on, tämä pimeys jollain tavalla tarttuu ja vahvistuu saadessaan huomiota (energia virtaa mihin huomio keskittyy). Siksi olisi vältettävä negatiivisia asioita ja keskityttävä vain positiiviseen, näin ohjaten energiaa niihin positiivisiin asioihin. Mutta menetetäänkö tässä samalla mahdollisuus tutkia niitä tarinoita ja mahdollisesti korjata niitä? Toki se pimeyden sormella osoittaminen ja siitä voivottelu ei liioin ole hyödyllistä, mutta palataan siihen mitä sille voidaan tehdä tuolla tekstin loppuvaiheilla.


Kun totuus sattuu

Totuutta pidetään usein vapauttavana voimana, mutta joskus se totuus sattuu enemmän kuin mukava valhe ja ihminen on mukavuudenhaluisena olentona useasti mieluummin tietämätön ja hyvällä tuulella, kuin tietoinen ja totuudesta traumatisoitunut. Monella on tapana kertoa ns. valkeita valheita, esimerkiksi kertoa mielestään kohteliaisuuttaan että ruoka oli hyvää ja ompas nätti mekko, vaikka ajattelee asiasta mielessään kovin muuta. Moista valehtelua pidetään yhteiskunnalle tarpeellisena tapana pitää ihmisten väliset suhteet kunnossa, mutta kuka siitä sitten hyötyy? Sanojalle jää "pysyvä" kuva siitä, että valehtelin päin pläsiä ja olipas ihan hirveä se juttu, samalla kun sanottu kuvittelee edelleen tehneensä oikein ja muiden pitäneen asiasta.

Vallanpitäjillä taas on välillä tapana, pitääkseen kansan säyseänä kriisiaikoina, kertoa kauniita tarinoita ja näin antaa perusteetonta toivoa, toivopornoa, "hope porn" (kts. pelkoporno), omille kannattajilleen. Pian se tapahtuu, ihan justiinsa, usko ja luota meihin niin asiat järjestyvät! Kun asiat ovat jo pitkään olleet päin helvettiä, ne kauniit tarinat jotka tuovat toivoa ovat kovin houkuttelevia. Toki aina on mahdollista että se kaikki hyvä tapahtuu ja asiat muuttuvat paremmaksi, mutta historian perusteella ei näitä ulkoa tulleita ja ohjattuja "parannuksia" voi kyllä aina hyväksi kutsua. Mutta kukin tavallaan.

Onko se totuus siis aina positiivinen asia? Valhe voi rauhoittaa mielen ja aina siitä totuuden tietämisestä ei ole mitään hyötyä itselle. Siksi totuuden, tai sen oman todellisuuden, mukaisen tarinan kertominen kaikille ei välttämättä ole haluttava asia. Vai onko? Jos asialle et voi kertakaikkiaan yhtään mitään, mutta se jää varmasti vaivaamaan ja sotkee asiat, oliko se totuus sittenkään positiivinen asia? Oppimaanhan tänne on toki tultu ja oppia se sekin on, kuinka elää moisen henkisen taakan kanssa. Ihmiset eivät kuitenkaan ole edes valmiita kuulemaan totuutta, eivätkä halua sitä uskoa jos se on ristiriidassa muiden uskomusten kanssa. Ja mistäs sitä edes tietää onko kyseessä totuus vaiko vaan oma todellisuus, jolle on löytänyt riittävästi todisteita että pitää sitä totuutena?


Myötätunto avuksi

Joidenkin mielestä totuus on lyötävä aina suoraan toisen naamalle, maksoi mitä maksoi, mutta... onko näin? Oman kannan voi toki aina kysyttäessä kertoa (mitäs kysyit, nii!) ja avoimeen keskusteluun oman totuutensa jakaa, mutta pakolla se totuus ei tule maaliaan löytämään, ei sitten millään. Ihmisellä on kuitenkin syntyessään jo mekanismit valmiina tähän ongelmaan - myötätunto, empatia. Psykopaatteja ja sosiopaatteja lukuunottamatta kaikilla ihmisillä on kyky "lukea tilannetta". Mutta kuten kaikkien kykyjen kanssa, sitä pitää harjoittaa, se voi johtaa aivan metsään ja purra itseä vielä persaukseen - olemmehan kuitenkin ihmisiä, kaukana täydellisestä. Mutta niin kauan kuin keskusteluyhteys säilyy, voivat ihmiset löytää keskenään yhteisymmärryksen - eivät välttämättä siis olla samaa mieltä, mutta sopia olla eri mieltä. Ovet paukkuen kun lähdetään niin menee hyvä oppi aivan hukkaan. Tosin joskus on paras vaihtoehto lähteä ovet paukkuen ja vielä päälle laittaa se ovi säppiin.

Palataan sitten alun tarinoiden korjaukseen, mitä sillä oikein tarkoitin. Minkä tahansa tarinan, oli se kuinka hirveä tahansa, voi aina kääntää positiiviseksi. Ihmiset ovat luontaisia tarinankertojia, joten he kykenevät yhdessä luomaan tarinalle uuden lopun tai muuttamaan sitä niin, että se kaikki tuska ja kärsimys kääntyykin iloksi ja voitoksi. Kyllä, siinä omalla tavallaan valehdellaan kun tarina muutetaan "pahasta hyväksi", mutta siinä samalla voidaan oppia että miten tilanteesta voidaan selvitä ja kääntää se vielä positiiviseksi asiaksi. Kun seuraavalla kerralla näet siis tarinan josta et pidä lainkaan, koeta muuttaa sitä joko lisäämällä tai poistamalla siitä osia - kuitenkin muistaen, että tarina on muutettu tietoisesti palvelemaan uutta tarkoitustaan, eli tuomaan esimerkiksi sen valon varjoihin.

Jokainen on kuitenkin itse vastuussa omasta ajatushygieeniastaan, eli mitä tarinoita päästää sisään. Kannattaako jokaista linkkiä avata, videota katsoa ja tekstiä lukea, sen täytyy jokainen itse päättää. Toki jokainen tarina, oli se kuinka kauhea tai mahtava tahansa, voi opettaa jotain uutta ja ihmeellistä, juuri siihen omaan elämäntilanteeseen sopivaa. Mistä sen sitten tietää että nyt osui kohdalle just se mitä tarvitsi? Kun se jokin "kolahtaa". Toki samaa voi sanoa niistä asioista, jotka triggeröivät ja saavat sappesi kiehumaan - siinäpä aihe, joka pitäisi jossain vaiheessa käsitellä. Mutta koska sitten olisi se oikea aika käsitellä se kiukutuksen nostanut aihe, se onkin taas asia erikseen. Jos tämä teksti siis kolahti tai triggeröi, sinun kuului se juuri tällä hetkellä lukea. Jos taas ei, ei asia joko juuri sinua koske tai aika ei ollut juuri oikea. Jos mitään ei tekstistä tuntunut jäävän käteen niin muista edes se, että tarinoilla ja kuka ne tulkitsee on ratkaiseva merkitys elämässäsi.

Hullu salaliittoteoria valtaeliitistä


Mikä ihmeen teoria?

Piilossa kaikkien nähtävillä, korkeissa torneissaan joissa on suuri valvova silmä katolla, piilossa kellareissa ja bunkkereissa suunnitellen maailmanvalloitustaan - kysytpä keneltä tahansa, määritelmä siitä mikä tämä taianomainen "eliitti" onkaan sekä millä tavalla ja mihin kaikkeen he vaikuttavatkaan vaihtelee suuresti. Suuri osa ihmisistä kuitenkin määrittelee tämän "valtaeliitin" salaliittoteoriaksi, mikä taas automaattisesti tarkoittaa sitä että se täytyy olla höpöhöpöä. Koska kaikkihan sen tietää ettei salaliitot ole todellisia eikä maailmaa hallitse mikään eliitti. Meillä on demokratia ja silleen, eli kansa on vallassa, tietty! Siitäkin huolimatta, että jos asiaa vaivautuu yhtään tutkimaan, ihan virallisista valtavirran lähteistä, ei se valtaapitävien pieni joukko olekaan mitään hullua salaliittoteoriaa...

Tutkimusta voi aloittaa suorittamaan vaikkapa Aatos Erkon elämänkerrasta, missä hän ihan omin sanoin osoittaa ne oikeat vallanpitäjät. Vielä vuosikymmen sitten valtamedia julkaisi dokumenttielokuvia ja vastaavia kertoen ainakin osasta siitä oikeasta vallasta, mutta kun kansalaisjournalistit pääsivät kunnolla vauhtiin ja kopioimaan&leikkelemään näitä videoita ja osoittamaan mitä tapahtuu, tuli asiaan muutos - nykyään valtamedia on hiljaa kuin kusi sukassa kaikesta oikean vallan toiminnasta... samalla kun toki syyllistävät kansalaisjournalisteja väärän tiedon levittämisestä, vaikka kyseessä onkin vain ikävien totuuksien levittämistä eli mediaslangilla malinformaatiota. Itse kutsun tätä vallanpitäjien joukkoa juurikin vallanpitäjiksi, koska eliittiä he eivät ole - tämä osoittaisi jollain tavalla paremmuutta, parhaista parhainta, eliittiä. Vallassa he ovat, kyllä, mutta paremmuudesta en menisi sanomaan kuin ahneutta mitattaessa.

Salaliittoteoriaa! Mitenkäs salaliitto määritelläänkään? Useamman kuin yhden henkilön muilta salassa tekemä juoni, jonka tarkoituksena on tehdä laiton tai haitallinen teko. Jotain tuohon suuntaan, mitään yhtä lähdettä lainaamatta olisi salaliiton määritys. Siis enemmän kuin yksi, ryhmä, tekee muilta salassa jotain laitonta tai haitallista... Eli kun ministerit tekevät kansalta salassa päätöksiä, jotka eivät ole kansan eduksi, on kyseessä salaliitto. No hittolainen, siinähän on vallassa olevia ihmisiä, eliittiä, tekemässä salaliittoja ihan kansan nenän alle, mutta sehän piti olla vaan hullu teoria? Toki eiväthän nuo puhuvat päät oikeasti vallassa ole, vaan teeskentelevät ja esittävät kansalle "johtajia" - ne oikeat vallanpitäjät kun eivät ole rajoittuneena asioihin kuten moraali tai laillisuus.


Vallan verkostot

Corbett puhui aikoinaan Oiligarkeista, eli öljyn kautta valtaan päässeistä tahoista. Ihan sama millä tuotteella tai palvelulla sinne miljardöörien listalle on päässyt, varakkuus ja siinä matkalla kertynyt verkosto on sitä oikeaa valtaa. Kun Bill Gates laittaa suljettujen ovien takana miljardin palamaan oman edun vuoksi, mutta muiden kustannuksella, se on salaliitto. Tokihan sitä pidetään itsestäänselvyytenä, että suuryritykset ajavat omaa etuaan, verkostoituvat ja kusevat kuluttajaa silmään aina kun voivat, mutta tämä on sitä "valtaeliitin" valtaa ja salaliittoja, uskoi siihen sitten tai ei. Eikä se muutu muuksi, jos sen nimeää uudelleen eikä kutsu salaliitoksi - muilta salassa, enemmän kuin yksi, haitallinen tai joissain tapauksissa laiton. Kyllä, yritykset toki kilpailevat myös keskenään, mikä vissiin joidenkin mukaan todistaa ettei kyseessä ole eliitin salaliitto vaan... mikä sitten?

Mutta miljardöörit ja suuryritykset eivät usein omaa niin suurta valtaa, että he kykenisivät jopa maailmanlaajuisesti vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin poliittisista asioista. Sitä varten on olemassa ihan omat verkostonsa, kuten esimerkiksi ajatushautomot kuten MPS ja vastaavat. Ja näihin verkostoihin kuuluu niin median, suuryritysten kuin poliittisten ryhmittymien johtohahmot. He sekä saavat kuin antavat siihen omaan viiteryhmään soveltuvia ehdotuksia, joita kaikki muut samaan viiteryhmään kuuluvat sitten vapaaehtoisesti noudattavat, koska tietävät niiden olevan oman edun mukaista. Siis suuri joukko vaikutusvaltaisia ihmisiä kokoontuu salassa neuvottelemaan asioista, jotka usein ovat haitallisia tai jopa laittomia. Arvannet miksi tätä voidaan jälleen kutsua? Erkon kirja avasi jo hieman tätä ovea, mutta jätti toki kertomatta mitä sielä suljettujen ovien takana keskustellaan... siis vallanpitäjät salassa tekemässä haitallisia suunnitelmia - salaliittoja.

Tiedustelupalvelut, salaseurat ja vastaavat organisaatiot ovat myös osa sitä "eliittiä", jonka omat verkostot omaavat huomattavan määrän valtaa kertoen samalla kansalle että "demokratia, tasavalta". Mediat, eli suuret mediatalot ja konsernit osaavat myös verkostoitua omaksi edukseen ja toki kilpailla toisia verkostoja vastaan, mutta kaikki tietävät ne pelisäännöt ja ne asiat joista ei parane puhua ettei astuta suurempien voimien varpaille. Saahan sitä toki uskotella, että esimerkiksi mediapoolin kaltaisten tahojen aikomukset ovat "hyvää hyvyyttään", mutta jälleen on kyse ryhmän tekemistä salaisista suunnitelmista, jotka eivät ole lainkaan kaikkien hyödyksi - siis salaliitto.


Missä kohtaa se hulluus pitikään näkyä?

Kun kerran tiedetään, että on olemassa suuria organisaatioita joilla on paljon valtaa, sekä tiedetään että nämä tahot tekevät asioita salassa muilta, miksi ihmeessä se on hullua salaliittoteoriaa sanoa, että näillä ihmisillä ei ole aina se kaikkien yhteinen hyvä mielessä? Valtaa pitävä eliitti omaa enemmän valtaa kuin tavan kansa, käyttää sitä omaksi edukseen ja kansan haitaksi, mutta silti tämän sanominen aiheuttaa silmien pyörittelyä ja hulluksi salaliittoteoreetikoksi leimaamisen. Saa toki osoittaa, kuinka se sinun oma äänestyksessä ulos antamasi valta vastaa siis tasavallassa miljardöörin valtaa saada oma mielipiteensä kaikkien kuultavaksi. En pidätä hengitystäni vastausta odotellessa...

Salaliittoteoreetikkovainot ovatkin lähteneet kunnolla käyntiin, kun vanha media tuskailee portinvartijan roolissaan mitä kansan saa tietää. Eihän se nyt käy lainkaan päinsä, että joku tavallinen tallaaja onnistuu kaivamaan tietoja esiin, jotka todistavat ne salaliittojen lopputulokset ja saavat ne vallan verkostot näyttäytymään kaikelle kansalle siinä valossa kuin ne oikeasti ovat: juonittelevia vallanpitäjiä jotka viis veisaavat muista. Toistaiseksi kuitenkin median ote on säilynyt ja valtavirtaan asti ei joudu kuin ne vallanpitäjien itsensä junan alle törkkäämät syntipukit ja pienet pelurit joiden hyödyllisyys on katkolla.

Ajatus siitä, että ne oikeat vallanpitäjät eivät olekaan ehkä niin "hyviä" on kuitenkin monelle aivan liian pelottava ja täten myös mahdoton ajatelma. Meillehän kerrottiin että äänestämällä vain voi vaikuttaa, sananvapaus ja tasavalta - ei sielä taustalla kertakaikkiaan voi olla mitään piilossa hallitsevaa "eliittiä"! Vai onko kyseessä myös se, että jos myöntäisi moisen olevan totta, olisi silloin myös itse vastuussa kun ei tehnyt asialle mitään? No mutta tehdä, mitä? Ainut mitä voi tehdä on tietenkin äänestää oikein! Koska se on toiminut tähänkin asti ja murentanut ne vallan verkostot? Kansalla kuitenkin olisi valta ja keinot korjata asia, mutta se vaatisi tehdä jotain, mitä ei koulussa ja mediassa opeteta... nimittäin lopettaa se mukana leikkiminen.