sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Käsitysten ohjaus - tunnistamattomia lentäviä esineitä 80-luvulta


Mistä on kysymys?

Ensimmäisessä tekstissäni tästä teemasta "Käsitysten ohjaus" mainitsin jo dokumenttielokuvan "Mirage Men" vuodelta 2013. Elokuva perustuu entisen AFOSI:n (the United States Air Force Office of Special Investigation) sosiaalisen manipuloijan Richard Dotyn kertomaan tarinaan jonka vahvistaminen todeksi onkin lähestulkoon mahdotonta. Tapahtumista ja elokuvassa mainituista todisteista löytyy tosin yksi jos toinenkin ihan aito dokumentti jenkkien omilta sivuilta (mm CIA:n omilta verkkosivuilta) joten ihan täysin tuulesta ei kaikkea ole revitty. Toki pitää muistaa, että Doty tiesi asiasta tasan sen verran kuin hänelle kerrottiin ja myös hänen käsityksiään on ohjattu hänen työskennellessään manipuloijana. "Deep throat" eli syväkurkku sopisi kuvaamaan Dotyn tapaa toimia, eli syöttää pajunköyttä kohteilleen. Mielestäni tarina on kuitenkin hyvin opettavainen ja siitä voidaan huomata useita samankaltaisuuksia nykypäivän toisinajattelijoiden hallintaan.

Tarina alkaa 80-luvun alkuvuosista, kun Doty saa tehtäväkseen selvittää mitä kaikkea sen aikainen UFO-bongari yhteisö on saanut aikaiseksi ja tarvittaessa puuttua siihen. Kotikäyttöön sopivat videokamerat olivat jo yleistyneet, joten kuvamateriaalia erilaisista tunnistamattomista lentävistä esineistä oli melkoisesti. Suurin osa oli ihan mitäsattuuta, mutta mukaan oli päässyt muutama hyvinkin huolestuttava havainto. UFO? Ei, vaan jenkkien omia kokeellisia häivekoneita ja miehittämättömiä lennokkeja joiden olemassaolosta ei noihin aikoihin vielä hiiskuttu sanallakaan. Nykyään moiset vekottimet ovat jo arkipäivää kun pommitetaan "terroristeja", mutta noihin aikoihin vielä kovin salaisia ja yksi tyyppi oli onnistunut valokuvaamaan paikan, mihin moinen drone oli syöksynyt maahan.

Mitä siis Dotyn piti asialle tehdä? Syöttää tekaistua materiaalia UFO-yhteisöön niin paljon, ettei kukaan voinut enää tietää mikä oli aitoa ja mikä hallituksen teettämää soopaa. He lavastivat näytöksiä, joihon bongareita avustettiin todistamaan lentäviä lautasia tai välkkyviä valoja. Videoita ja asiakirjoja väärennettiin ja niitä syötettiin luotettavana pidetyille yhteisön jäsenille. Ihmisten tietokoneet vaihdettiin tiedustelupalveluiden omiin, joita kyettiin hallitsemaan täysin. Salakuuntelua ja tiedonantajien hankkimista käytettiin selvittämään mitä reittejä tieto levisi yhteisön verkoston kesken. Asia oli siis riittävän tärkeä, että siihen käytettiin huomattavia määriä resursseja. Miksi näin jää tosin vastaamatta...


Seurataan todisteita

Vielä tänäkin päivänä ihmetellään ovatko ne "alkuperäiset" todisteet Roswellin tapahtumista totta vai ei. Doty on oletettavasti se henkilö, joka alunperin "vuosi" MAJIC dokumentin 80-luvun alussa, joka oli mukamas kirjattu 18 marraskuuta 1952. MAJIC tai siis tuttavallisemmin Majestic 12 (nimi saattaa olla tuttu toisista yhteyksistä) viittaa huippusalaiseen ryhmään, joka on hoitanut tämän väitetyn Roswellin 1947 törmäyspaikan ja sitä seuranneet vastaavat tapahtumat. Suuri osa dokumenttia tutkineista ja analysoineista sanovat että kyseessä on väärennös, mutta hyvä semmoinen jos ei muutamia virheitä oteta huomioon. Selvyyttä kuka sen on tehnyt ei ole ja vaikuttaa siltä ettei ole ihan varmaa onko se hallituksenkaan tekemä. Ainakin sen aitous on kiistetty, joten ... niin.

Tammikuussa 1953 F.C. Durantin raapustama CIA:n selvitys tosin löytyy virallisista lähteistä, mikä taas paikkansa pitävänä kumoaisi "Majestic 12" homman ihan täysin. Mutta koska Mj12 on niin huippusalainen, ei siitä tietenkään oltaisi kerrottu CIA:lle - Men In Black ja silleen. Durantin raportti kun kertoo asian niin, että siihen mennessä ei UFO:t ole uhka turvallisuudelle. Ovatko ne UFO:t sitten aitoja? Ovat... siis tunnistamattomia lentäviä esineitä. Lukuisista todisteista niin videoina, kuvina, silminnäkijähavaintoina kuin tutkakuvina kyllä riitti, mutta mitään fyysistä todistetta ei siihen mennessä ollut. Mutta tätä tietoa ei ollut vielä saatavissa 80-luvulla, koska tämä kyseinen opus tuli julkiseksi vasta kesäkuussa 2013. Toimintaehdotuksina tässä dokumentissa on muuten koulutus ja debunkkaus, joita pitää kehittää... siis käsitysten ohjaus.

Jos siis todistettavissa olevia asioita uskoo, ovat ne tunnistamattomat lentävät esineet edelleenkin vain tunnistamattomia lentäviä esineitä. Mutta mikä asiasta tekee mielestäni mielenkiintoisen, ovat sen yhteydet muihin tapahtumiin, tutkimuksiin ja niiden seurauksiin. Esimerkiksi CIA:n mainitsema "Maailmojen sota"-kuunnelma lokakuussa 1938, jonka seurauksena monet uskoivat että tapahtumat olivat tosia ja se aiheutti massiivisen paniikin ympäri maata - siitä pääteltiin mm. että vastaava tapahtuma voisi yhdistää koko maailman. Entäpä karjan silpomiset, joista myöskin lentäviä lautasia syyteltiin? Sattumalta alueilla oltiin tehty maanalaisia ydinkokeita josta sitten myöhemmin kehittyi vesisärötys (engl. fracking), eläimiltä poistettiin mm. kielet, imusolmukkeita ja peräsuolet. Ydinpommien käytöstä luovuttiin, koska se säteilytti saadut kaasut käyttökelvottomaksi... ja vissiin laiduntavan karjan siinä sivussa?


Takaisin nykypäivään

No mutta mitä hittoa tämä sekavahko tarina nyt sitten pitäisi osoittaa? Ainakin jo 80-luvulla termiä "perception management", eli käsitysten ohjaus, käytettiin kuvaamaan suuria kokonaisuuksia, joilla ihmisten käsityksiä asioista ja ilmiöistä ohjattiin useilla eri keinoilla. Väärän tiedon levittäminen ja ihmisten eristäminen omaan hiekkalaatikkoonsa olivat käytössä kun suojeltiin vielä suurempia salaisuuksia tarjoamalla ihmisille jotain turhanpäiväistä tutkittavaa joka oltiin itse lavastettu. "Hullu salaliittoteoreetikko" on erittäin käypä tekele jos joku tavis on onnistunut löytämään oikeita todisteita jostain asiasta joka halutaan syystä tai toisesta salata. Asiaa voitaisiin kutsua jopa hybridisodaksi, koska käytössä ovat kaikki mahdolliset keinot salaisuuksien ylläpitämiseksi.

Joudumme kuitenkin odottamaan seuraavat 50-100 vuotta ennen kuin nykypäivän operaatiot alkavat pikkuhiljaa paljastumaan virallisista papereista. Oppimalla jo aikaisemmista projekteista, voitaisiin kuitenkin jo nyt tehdä päätelmiä ja valistuneita arvauksia mitkä ilmiöt sopisivat olemaan niitä käsitysten ohjaus-projekteja. Tämä koko "foliohattu" ja "salaliittoteoreetikko" hömppä, jota CIA on Kennedyn salamurhasta lähtien toitottanut, on kuitenkin tarttunut yhteiskuntaan niin vahvasti että sillä voidaan kumota mikä tahansa väite jota ei valtamedia kertonut. Yksi toisensa jälkeen on eri asioita tutkivia ja epämieluisia faktoja tuovia tahoja mustamaalattu ja heidän työtään vähätelty. On se sitten 9/11 tai kuussa käynti, ovat nämä (oletetut) käsitysten ohjaus-projektit onnistuneet liittämään aitoihin ja rehellisiin tutkimuksiin mukaan niin paljon valheita ja asiaan liittymättömiä kantoja että minkään "salaliiton" julkituleminen on valtaväestölle lähetulkoon mahdottomuus.

Entäs ne tunnistamattomat lentävät esineet? Nykyään niitä kohdataan kohtuullisen usein eikä ilmiöitä kyetä vieläkään selittämään. Uhka-arvio on tosin hieman muuttunut, koska niitä tunnutaan pitävän ainakin jonkin asteisena uhkana lentokoneille - törmäys ilmassa tai lentäjän häirintä saattaisi johtaa onnettomuuteen. Vai kykeneekö se Majestic 12, eli oikean elämän Men in Black (kuvittele tähän kohtaan se MIB-elokuvan tunnusmusiikki) piilottamaan maan ulkopuolista elämää keskuudessamme? Valtio valtiossa, salaistakin salaisempia ryhmiä joista edes valtio ei tiedä? Salaliittoteoriaa! Hulluja foliohattuja, ei moisia ole koska eiväthän vallanpitäjät meille valehtelisi tuolla tavalla! Vaiko vaan käsitysten ohjausta, jokaisella tasolla...

perjantai 15. marraskuuta 2019

Kuka pelkää punaista miestä?


Punapelkoa

"Red scare", punapelko, kuvaa terminä kommunismin, sosialismin ja minkä tahansa vasemmistolaisen "ääri"ajattelun pelkoa. Tai no, pelko ei ehkä ei ole se ainut tunne vaan kyseessä on useammin halveksunta ja suoranainen viha kaikkea "vasemmistolaista" ajattelua kohtaan. Jenkit ovat jo käyneet molempien maailmansotien aikana/jälkeen omat kammokautensa läpi, ainakin paperilla, mutta sama minkä tahansa ei-oikeistolaisen ajattelun halveksunta on hyvin tyypillinen ajattelumalli veikkaisinkin kaikissa länsimaissa. Mutta keskitytään tällä kertaa enemmän Suomen tilaan, koska muut maat joutuvat purkamaan omat traumansa ihan itse.

Jokainen historiaa yhtään tutkinut tietää tasan tarkkaan mitä Suomessa tapahtui 1900-1970 aikana. Siis niiden omien lasien läpi katsottuna ja muiden kertomana. Sodissa tuli ruumista ja kansa tappoi ja kaatui säilään muiden käskystä ja ohjeistuksella - aivan kuten kaikkialla muuallakin. Vallanpitäjät vaihtuivat kerta toisensa jälkeen puolin ja toisin, mutta sama tarina jatkoi kulkuaan: punainen on paha, tai sitten hyvä jos olet sillä puolella. Sekä hyvät että pahat tekivät ja teettivät asioita, joita ei rauhan aikana tapahtuisi ja näitä tapahtumia kerrataan edelleenkin vaikka varmuutta ei niistä ole. Sama todellisen historian tuntemattomuus toki vaivaa kaikkia asioita, joten ei kaivella noin kaukaa tämän enempää.

Kelataan siis tähän päivään ja nykyiseen "vasemmisto"hallitukseen, jota Rinne kansan mandaatilla johtaa. Nykyinen hallitus on ehkä punavihrein tähän astisista, mutta politiikka on sitä täsmälleen samaa neoliberaalia ihanuutta kuin edellisen hallituksen taholta - köyhiltä viedään ja rikkaimmille annetaan. Lupaukset ennen vaaleja tultiin yksi toisensa jälkeen petetyksi, samoin kuin kaikki edellisetkin hallitukset ovat tehneet, mutta vasta kun ne lupaukset petettiin "punaisen" taholta, se synnytti suurta pöyristymistä muuten (sini)valkoisena itseään suurelta osin pitävältä kansalta. Mitään ei siis oltu opittu edellisiltä kerroilta - poliitikot lupaavat ummet ja lammet, mutta vaalien jälkeen lupauksilla pyyhitään takapuolta kun ne hyvä veli-verkostot pitää muistaa ruokkia jos aikoo sielä korkealla pysyä.


Mitä punaisen sävyä nyt sitten oikeen pelätään?

No mitä ihmeen punaisuutta täällä Suomessa sitten pelätään? Venäjää käsketään pelätä samalla kun Venezuela, Bolivia ja muut vastaavat sosialistihallinnot saivat oikeutetusti turpiinsa koska se punaisuus oli syynä kaikkeen pahaan! Kiinakin on pahaa punaista, koska sielä kansa pidetään tiukasti kurissa ja muita vastaavia "hyi hyi"-tarinoita saamme kuulla harva se päivä. Onko ongelma sitten siinä punaisuudessa, vaiko diktatuurijohtajissa? Vai onko ongelma muiden sekaantumisessa maan asioihin ja syyn vierittämisen punaisuuden kontolle? Jos jossain maassa on kansansa puolella oleva johtaja näinä päivinä, voi olla lähes varma että maahan tarvitaan vapautta ja demokratiaa jos luonnonvarat ovat vaarassa päästä hyödyttämään kansaa.

Toisenlaista punaista uhkaa taas edustavat tahot, joiden punaisuus rajoittuu lähinnä hiusten väriin ja Che-paitoihin. Edistykselliset tahot, joita kutsutaan milloin milläkin nimellä esiintyvät mieluusti punaisina, lainaten Marxia ja huutaen "kapitalismi on pahaa" McDonaldsin autokaistalta selfieitä iPhonellaan räpsien. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eli alistajien ja alistettujen uudelleenjärjestely aina kun siltä tuntuu sisältää kyllä sen "sosiaali"-sanan, mutta muutoin sielä leirissä lauletaan samoja kilpailun värsyjä kuin vastapuolellakin. Mutta lähes kenelle tahansa "tavalliselle" ihmiselle tämän sakin kuuluminen "vasemmistoon" saa harkitsemaan kahdesti sitä omaa sijaintiaan.

Sitä kaikista salakavalinta punaisuutta löytyykin kaikkialta yhteiskunnasta: on julkisia kouluja, sairaalaan otetaan hoitoon vaikkei lompuuki sitä sallikkaan, heikommista pidetään huolta ja muita tämmöisiä kauheita sosialistisia asioita. Siis että yhteisessä omistuksessa niitä tuotannon välineitä ja kaiken päälle vielä tehdään yhteistyötä, hui kamalaa. Noh, sana "sosialismi" on tosin jo menetetty ajat sitten ja kaikkihan sen tietää että se tarkoittaa ainoastaan Neuvostoliittoa ja kaikkia muita epäonnistuneita manipuloituja ihmiskokeita. Kunnon valkoinen vaatii kaiken yksityistämistä ja jos et kilpailussa pärjää niin se on täysin omaa syytäsi! Yhteiskunnassa ei ole mitään rakenteita jotka suosisivat rikkaita epäoikeudenmukaisesti! Siksi Postin johdonkin kuuluu saada miljoonaboonuksensa ja työntekijät vaihdetaan orjatyövoimaan - se ei ainakaan ole punaista!


Yhteistyö kunniaan?

Ihminen on vaan sattunut (lisää omaan uskomukseesi sopiva termi) sosiaaliseksi olennoksi, jonka selviytyminen on hyvin pitkään ollut yhteistyön ansiota. Jakaminen ja yhdessä tekeminen ovat mahdollistaneet yhteiskuntien rakentumisen ja jokainen yksilö on voinut omalla tavallaan osallistua siihen "yhteisen hyvän" luontiin. Heikommista ei ole aina kyetty huolehtimaan kun resurssit ovat olleet hyvinkin rajalliset, mutta nykypäivänä tilanne on täysin toinen. Nykyään jokaiselle ihmiselle koko maailmassa voitaisiin tarjota olosuhteet, jossa heidän perustarpeensa on tyydytetty. Helppoa? Ei, mutta mahdollista. Siinä edessä seisoo nimittäin yksi varsin suuri este...

Että yksi voisi olla rikas, täytyy useamman muun olla köyhä. Rikastuakseen tarvitsee ihmisen saada mahdollisimman monta muuta tekemään työtä hänen edukseen, sen sijaan että se työn tulos jäisi tekijälleen. On olemassa kaksi resurssia, jolla sitä vaurautta luodaan - luonnonvarat ja työvoima. Niistä kyllä riittäisi kaikille tarpeeksi, mutta silloin ei olisi rikkaita tai köyhiä. Siksi tätä "punaista miestä" käsketään pelkäämään niin kovasti ja sen pitämiseksi aisoissa tehdään kaikki mahdollinen. Helpoin tapa on hoitaa asia "demokraattisesti", eli tarjota kansalle illuusio että he voisivat jollain tavalla vaikuttaa herrojensa päätöksiin vaikkapa "äänestämällä". Neoliberaalien oppien mukaan tanssivaa valevasemmistoa saamme tällä hetkellä seurata uutisista ja sirkushuveistahan tämä toki käy?

Oikeisto vastaan vasemmisto, valkoinen vastaan punainen - tämä ajattelumalli on aikansa jo elänyt ja kuten monet ovatkin jo huomanneet, menee se jako globalistien ja lokalistien kesken tänä päivänä. Onkin mielenkiintoista seurata kuinka kaikki Suomen puolueet julistavat vuorotellen omaa punaisen pelkoaan - jokainen vaan pelkää hieman eri sävyjä. Lokalistin takki päällä yhteistyöstä pelotellen näyttää olevan se seuraava suunta, koska globalistin takki päällä yhteistyöstä pelotellen ei kelvannut. Mitäs eroa näissä sitten on? Se takin värisävy. Muuten suunta on sama - vihollisen kanssa ei veljeillä ja ME VALLANPITÄJÄT sanomme kuka on milloinkin vihollinen. Mars kuluttamaan, muutoin punainen mies vie sinunkin roposet! ... Mutta miksi ihmeessä veisi... kakun kun jakaa tasan kaikille niin ei kukaan jää vaille. Ja jos kakku loppuu, uuden tekijöitä kyllä riittää.

perjantai 8. marraskuuta 2019

Käsitysten ohjaus - toisinajattelijoiden hallinta


Mistä siis puhutaan?

Tämä teksti on siis jatkoa edelliselle "Käsitysten ohjaus"-mietinnölle, missä määriteltiin mistä käsitysten ohjaukessa on oikein kysymys. Lyhyt versio siitä olisi "kokonaisuus jolla haluttu tarina syötetään kansalle siinä muodossa että kansa sisäistää sen halutulla tavalla". Usein tästä asiasta käytetään myös termiä "Social Engineering", joka kääntyy sen perinteisemmässä yhteydessä sosiaaliseksi manipuloinniksi - hakkerointiin liittyvä termi missä hakkerointi tehdään käyttämällä hyväksi järjestelmän usein sitä heikointa linkkiä: ihmistä. Näitä keinoja käyttäviä ihmisiä taas kutsutaan "Social Engineer" ja "Psychological Operations Specialist", jos aiheen kaivaminen syvemmältä kiinnostaa. Sosiaalinen manipuloija ja psykologisten operaatioiden erikoisasiantuntija voisi olla passelit käännökset, mutta niillä ei ole merkitystä tässä tapauksessa.

Aikaisemmin on ollut jo puhetta pillipiipareista ja portinvartijoista, jotka ovat yksinkertaisimpia keinoja pitää toisinajattelijat (ja poliittinen oppositio) kurissa. Puhuttaessa kuitenkin käsitysten ohjauksesta, nämä ovat vain toimijoita sielä liikkeen sisällä joiden tehtävä suuremmassa kuvassa ja itse ohjausprojektissa vaihtelee sen mukaan mitä tarvitaan. Yksinkertaisimmillaan ohjausta voidaan tehdä aiheuttamalla sekaannusta ja vainoharhaisuutta liikkeen sisällä. Kehenkään et voi luottaa, kaikki ovat sinua ja liikettä vastaan! Kun tähän yhdistetään teknologisia keinoja kuten "Deepfake" videot/kuvat, on mahdollista luoda täysin kuvitteellisia tarinoita ja ujuttaa ne portinvartijan tai pillipiiparin kautta ryhmälle totuutena.

Monessa tapauksessa sinne toisinajattelijoiden ryhmän sisälle ei tarvitse edes tunkeutua, vaan riittää että sinne mukaan syötetään sitä valmiiksi luotua puppua johon sitten yksi jos toinenkin tarttuu ja lähtee itse sitä levittämään. Tehokkaaksi keinoksi on myös havaittu vaikuttajien rekrytointi, manipulointi sekä tarvittaessa vaimentaminen. Rapakon takana puhutaan jo helposti tuhansien taalojen edestä "ohjailusta" yhtä lähetystä kohti, mikä kertoo ettei kyseessä ole enää mistään kellaristriimistä jota ei kukaan katso. Mutta jos ei ohjailu onnistu ulkoa, laitetaan "oma mies" sisään pitämään toisinajattelijoita silmällä ja tarvittaessa ohjaamaan oikeisiin suuntiin.


Sisältä hajottamista

Myyrät tai soluttautujat ovat kuuluneet vakoojien tehtäviin iät ja ajat, eikä tämä ole muuttunut nykypäivänä mihinkään. Sosiaalisessa mediassa yksi ihminen voi esiintyä vaikka kymmenenä, jolloin he voivat "yhdessä" tuoda ajamalleen kannalle enemmän uskottavuutta nojaten suureen kannatukseen. Yksinkertaista, helppoa ja tehokasta ja mikä parasta, ryhmän voi hajottaa ujuttamalla ryhmän sisälle huhun että ryhmässä on myyrä, vaikkei olekaan - moisen syytöksen perusteella toisinajattelijat repivät itse omat rivinsä rikki ja tehtävä on suoritettu, uhka neutraloitu. Myyrän paljastaminen on taas melkoisen salapoliisityön takana ja usein valitaan se helpompi tie ja laitetaan vaan lappu luukulle. Ja jos myyrä on oikeasti hyvin koulutettu alansa ammattilainen, hän kyllä osaa kaikki keinot suojellakseen luomaansa kuvitteellista hahmoa jona muille esiintyy.

Kaivonmyrkyttäjät taas lisäävät siihen toisinajattelijoiden ryhmään uusia suuntauksia, joiden tehtävänä on jakaa huomiota tai yhdistää ryhmä sen jälkeen johonkin muuhun huonomaineisempaan ryhmään. Vahvalla ohjaamisella tai johtajuudella voi ryhmä kuitenkin yrittää karistaa kaivonmyrkyttäjät pois leiristään - me emme sekaannu noihin asioihin ja sillä selvä. Poliittisessa kentässä tämä on hyvinkin tyypillistä eikä näillä myrkyttäjillä ole välttämättä edes pahat aikeet mielessään - joku voi pitää tiettyä asiaa tärkeänä osana, vaikkei muut olisikaan samaa mieltä. Mutta jos sama meno jatkuu ja siitä koituu entistä enemmän harmia koko ryhmälle, jossain kohtaa se peli kannattaa viheltää poikki. Mieluusti ennen kuin on liian myöhäistä ja koko ryhmän maine on peruuttamattomasti pilalla koska joku halusi naittaa mukaan sen jonkun tietyn asian.

"Meidän tapa on ainoa oikea, muut ovat ... " Mistä onkaan ne hyvät kultit tehty? Mielipidettään ei tarvitse muuttaa vaikka toinen esittääkin hyvät todisteet omalle kannalleen, mutta usein se yhteen uskomukseen jostain asiasta lukkiutuminen johtaa kultin kaltaiseen ryhmään. Ja moisen kultin ohjaus on usein helpompaa kuin uskoisikaan - paras tapa hallita oppositiota on johtaa sitä itse, kuten Lenin jo aikanaan tiesi. Aina sitä oppositiota ei tarvitse itse johtaa, vaan pelkkä ohjailu riittää. Jos "isot pojat" ovat päättäneet kohdistaa johonkin ryhmään täyslaajuisen käsitysten ohjauksen, siitä on leikki kaukana eikä resursseista ole pulaa.


Hiekkalaatikkoleikkejä

"Sandboxing"-termiä käytetään yleensä tietokoneista ja tietoturvasta puhuttaessa. Sandbox eli hiekkalaatikko on tarkasti eristetty yksikkö, jonka sisään ja ulos pääsevä vuorovaikutus on täysin hallinnassa. Esimerkiksi monessa selaimessa on olemassa "sandbox"-tila (tai kaikki välilehdet ovat omia hiekkalaatikoitaan) jolla pyritään eristämään se kyseinen sivu irti muista välilehdistä tai ohjelmista. Näin tällä hiekkalaatikon sisällä olevalla alustalla on (kohtuullisen) turvallista kokeilla eri asioita, aiheuttamatta muualle vaaraa virusten ja vastaavien muodossa. Kuinka pitäviä nämä hiekkalaatikot sitten ovat, se on taas aivan toinen asia. Mutta itse asiaan, miten hiekkalaatikot liittyy käsitysten ohjaukseen tai sosiaaliseen manipulointiin? Sattuneesta syystä ne laatikoiden rakentajat eivät ole olleet kovin avoimia toimistaan, joten seuraava perustuu laatikoista "karanneiden" kokemuksiin. Eli todenperäisyyden kyseenalaistaminen on suotavaa...

Sandboxing-operaatiossa eristettävän yksilön ympärille luodaan oma valheellinen todellisuus. Samalla tavalla siis kuten median avulla kaikkien ympärille rakennetaan pseudo-elinympäristöä, rakennetaan sinne hiekkalaatikkoon tuomitulle oma paljon rajoitetumpi todellisuus. Syy miksi joku yksilö tai ryhmä saisi moisen operaation niskaansa voidaan vain arvella - pääsi liian lähelle jotain joka halutaan salata vaiko vaan tarkkailla tulevia operaatioita varten ja mahdollisesti kehittää massamanipulointia siinä sivussa? Joka tapauksessa näitä eristettyjä tapauksia on tullut joitain ilmi, mutta ainahan on toki mahdollista että yksilö on vain kuvitellut kaiken ja päästänyt vainoharhansa valloilleen... Koska eihän vallanpitäjät niin tekisi?

Kun mihinkään ei voi enää luottaa, ei ihmismielikään voi hyvin. Mörköjen näkeminen kaikkialla ja ihan kaiken olevan salaliittoa voi tehdä ihmisen vainoharhaiseksi ja viedä lopulta suljettujen ovien taakse, joko omasta tahdostaan tai pakotettuna. Toisaalta, vaikka olisitkin kuinka vainoharhainen, se ei tarkoita etteikö joku voisi olla perässäsi... Aika hieno käsitysten ohjaukseen luotu projekti tämä ... kaikki? Todisteiden valossa 8 ihmistä omistaa yhtä paljon kuin puolet (köyhin osa) kaikista maailman asukkaista yhteensä. Mutta väite, että he muka tekisivät asioita vain omaksi edukseen on salaliittoteoriaa. Älä siis usko mitä sanon, vaan tutki mitä sanon.

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Infosodan Itä vs. Länsi kamppailu


Lännen propagandaa

Aivan kuten länsimainen demokratia, lännen propaganda perustuu suurelta osin yhteen yhteiseen tarinaan. On siis olemassa vain "yksi totuus" ja kaikki muu on vastapuolen propagandaa. Median tärkeimmät propagandan keinot ovat lännessä tarkasti valikoidut asiat mistä kerrotaan (ja miten ne kerrotaan) sekä mitä jätetään kertomatta. Siksi tarinat lehdistönvapaudesta ja objektiivisesta mediasta nostetaan esiin aina kun on mahdollista - onhan lännessä sentään se aito ja oikea sananvapaus!

Eli valtamedia on tiukasti hallinnassa, mistä Suomessa nykyään vastaa siis mediapooli. Mutta tämä on vain pieni osa siitä infosodasta, mihin lännen hybridisotakoneisto kykenee. Sosiaalisen median ja yleensä koko netin käyttö "yhden oikean tarinan" pönkittämiseen on myös tärkeä osa ihmisten manipulointia. Miljardeja taaloja palaa ihmisten kyttäykseen ja hienovaraiseen manipulaatioon usein eri keinoin. "Vaikuttajien" käyttöä lisätään jatkuvasti ja eri puolille maailmaa perustetut hybridikeskukset ovat vain kaunis nimi trollitehtaille, joissa työntekijät lukemattomien eri valetilien avulla ohjailevat keskusteluja kaikilla mahdollisilla alustoilla. Tästä voi lukea lisää hakemalla: "Social Media in Strategic Communication (SMISC)", joka on DARPAn 50 miljoonan taalan projekti sosiaalisen median hallintaan.

Näiden asioiden esilletuonti on tietenkin "Putinin trollien" tekosia ja vaikka idän trollitehtaille ei löydy todisteita juurikaan kuin toimittelijoiden kuvitelmista, on selvä todiste että Venäjä on vaikuttanut ihmisiin - koska he eivät enää usko lännen paskapropagandaan. Hyvä länsimainen ihminen ei voi mitenkään tulla oma-aloitteisesti siihen lopputulokseen, että länsi käyttäisi lukemattomia eri käsitysten ohjaus-projekteja hallitakseen sitä tarinaa. Agentti Smith-efekti on onnistuttu iskostamaan jokaiseen hyvään ihmiseen, jonka seurauksena reaktio virallisen tarinan loukkaukseen on välitön ja raju. Sanomattakin on siis selvää, että lännen propagandasta puhuvat ovat vain Venäjän aivopesemiä hyödyllisiä idiootteja! Meillä kun television uutiset kertoo totuuden!


Idän propagandaa

Lännen tutkimusten mukaan sekä Venäjä että Kiina käyttävät hyvin samankaltaisia propagandan keinoja omaksi edukseen. Tämä pitänee aika hyvin paikkansa, vaikkakin Kiinan propagandaa tänne kylmään pohjolaan harvemmin laskeutuu, ellei Hong Kongin tilannetta oteta lukuun. Mutta takaisin asiaan, eli miten se itä sitten propagandaansa hoitelee? Noh, monessa kohtaa samalla tavalla kuin länsikin - mitä kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta. Seuraamalla idän mediaa, ei Venäjästä kerrota niitä negatiivisia asioita mitä länsimedia toitottaa, mutta samalla idän media paljastaa niitä asioita, mistä länsi olisi mieluiten ihan hyssykkää. Koska lännen "luotettava media" tutkii suurennuslasin kanssa kaikki idän väitteet läpi, ei idän kannata valehdella uutisoidessaan lännestä - riittää, että kertoo ne asiat joista länsi vaimenee niin johan revitään pelihousuja täällä Suomessakin. Hirvittävää Venäjän propagandaa kun kerrotaan asioita joista ei pitänyt puhua!

Mutta osataan sitä kansaa netinkin kautta manipuloida idän suunnasta. Koska lähes kaikki lännessä näkyvät alustat ovat jenkkien hallussa, joutuu idän manipuloijat pelaamaan lännen säännöillä. Jos lännen mediaa on uskominen, kykenee idän manipuloijat kuitenkin päihittämään länsimaisen puolustuksen, koska sääntöjen sanelija ja alustojen omistaja ei mahda mitään? Nyt oikeasti... Idän manipulaatio selvitysten mukaan perustuu lukemattomiin tavallista ihmistä mukaileviin sometileihin, etenkin Twitterissä, jotka puhuvat ihan vääristä asioista ja ihan väärällä tavalla lännen mielestä. No juu, laiteet joista viestejä lähetellään ovat ympäri maita ja mantuja, kuten vaikkapa ihan tavalliset ihmiset joilla on puhelin taskussaan, mutta sanoma itsessään on se selvä todiste Venäjä- tai Kiina-mielisyydestä. Varmasti niitä keskittymiäkin löytyy, aivan kuten lännessä joka ihan itse myöntää esimerkiksi että jenkkien CENTCOM:in alainen projekti nimeltään “an online persona management service” tarkoittaa sitä, että jokaisella sen työntekijällä on 10 valetiliä lukemattomilla eri alustoilla, joilla he trollaavat parhaansa mukaan.

Idän propagandaksi siis lasketaan kaikki se, mitä länsi ei halua ihmisten missään näkevän tai kuulevan. Ihmekkös sitä Venäjän propagandaa on kaikkialla? Jokainen joutuukin itse pähkäilemään sitä, onko mahdollista että Bernayssin ja Lippmannin jalanjäljissä kulkeneet lännen propagandistit olisivat jääneet kehityksessä niin käsittämättömän pahasti jälkeen idän kumppaneistaan? Siis katkeamaton reilu sadan vuoden kokemus propagandasta olisi hävinnyt muutaman vuosikymmenen vastaavalle? Noh, jos näin on, täytyy nostaa hattua näille propagandan uusille valtiaille - he ovat voittaneet pelin muiden tekemillä säännöillä. Itse tosin epäilen, että tässä nyt vaan on käynyt niin että tavan kansa on heräilemässä satavuotiaasta horroksestaan, johon meidät on propagandalla tainnutettu. Mutta mene ja tiedä...


Siis että kumman propagandaa?

Otetaan esimerkiksi tapaus Syyria ja sen öljykentät. Länsi kertoo että se vetäytyy, mutta paikalliset sanovat ettei ne mihinkään ole lähteneet. Länsi sitten kertoo, etteivät he lähteneetkään vaan jäivät varooksi paikanpäälle. Itä kertoo että nyt ne lännen tankit on tuolla öljyvarkaissa, mikä tietysti on valetta koska jenkit eivät tietenkään varasta. Tosin sitten ilmoittavat että juu, kyllä me sielä ollaan öljyä pöllimässä. Kumman puolen propagandasta nyt sitten on kyse? Molemmat kertovat että jenkit ovat öljyvarkaissa, mutta se on kuitenkin median mukaan ihan jees, koska oranssi mies paha. Eikun siis että sota on onneksi ohi ja rauhan aikana varastaminen on oikein. Syy on siis tietenkin Elukka-Assadissa ja Putinissa, koska ... niin se lännen media kertoo.

Jos tilanne vaikuttaa jotenkin sekavalta niin olet ymmärtänyt sen ihan oikein - mitään varmaa tietoa mistään ei ole saatavissa, koska kaikki osapuolet kertovat asian täsmälleen sillä tavalla kuin se on edullisinta itselle. Siksi tätä kutsutaan hybridisodaksi tai infosodaksi, riippuen vähän kumpi termi sopii siihen kerrottavaan tarinaan. Niin, tarinaan - koska ne kaikki kerrotut asiat ovat vaan tarinoita, joiden todenperäisyyttä on mahdotonta vahvistaa. Kuka saa sen oman versionsa tarinasta kuuluviin, voittaa kyseisen taistelun. Niin kauan kun ihmiset kilpailevat keskenään, on turha olettaa että jostain saisi sen "totuuden" mitä oikeen on meneillään. Yksi yhteinen totuus, eli lännen versio propagandasta, on ihmismielelle tosin hyvin helppo - siinä ristiriitaisia viestejä ei ole. Huomioitavaa on myös se, että osataan sitä yhtä oikeaa totuutta kertoa myös idässä. Yhtä kaikki; on vain yksi, ylhäältä saneltu totuus joka on luotu hyödyttämään vain kertojaansa.

Eli olisiko niin, että propaganda ei ole niinkään "idän" tahi "lännen", vaan vallanpitäjien, kaikkia kansoja vastaan? No eihän se niin ole, salaliittoa! Jokainen tarina valtamediassa kehystetään palvelemaan vallanpitäjien etuja, oli se sitten "idän" tai "lännen" eduksi noin äkkiä katsoen. Sama kusetus on jatkunut ties kuinka kauan ja ainut mikä oikeastaan on muuttunut, on ne keinot miten kansoja yritetään hallita. Netin mukanaan tuoma mahdollisuus oikeasti vapaaseen sanaan onkin saanut vallanpitäjät tekemään kaikkensa pitämään kiinni omista tarinoistaan, joilla he ihan oikeutetusti orjuuttavat kaikki alamaisensa. Samaa propagandapaskaa siis joka suunnasta - tänne Suomenmaahan se paska vaan valuu pääosin lännestä.

perjantai 1. marraskuuta 2019

Käsitysten ohjaus


Sitä oikeaa hybridisotaa

Käsitysten (tai havaintojen) ohjaus/hallinta, eli englanniksi "Perception Management" on alkujaan jenkkien puolustusvoimien termi toimille, joilla ohjataan ihmisten reaktioita. Käsitysten ohjaus ei ole suoranaisesti propagandaa, vaan kokonaisuus jolla haluttu tarina syötetään kansalle siinä muodossa että kansa sisäistää sen halutulla tavalla. Käsitysten ohjaus keskittyy siis vaikutukseen eikä niinkään yksityskohtiin, mikä taas propagandisteille on tärkeää. Kaikkia ihmisen aisteja hyväksi käyttäen syötetään haluttu viesti halutulla tavalla halutulle yleisölle. Ja tämän lopputuloksensa saadaan ainakin toivottavasti haluttu lopputulos. Yksinkertaistettuna siis "miten saadaan kansa janoamaan verta ja hurraamaan tulevalle sodalle".

Käsitysten ohjaus ei myöskään rajoita itseään vain tietoon ja sen ohjaukseen, vaan mukana voi olla aiheesta riippuen oikeastaan mitä tahansa. Tarvittaessa ammutaan (tai kerrotaan ammutun) vaikka omia laivoja päin tai väitetään naapurin ampuneen tykillä päin kun tarvitaan oikeutus sotaan? Samalla kuitenkin törmätään ongelmiin, etenkin nykypäivänä - kuinka varmistetaan että KAIKKI puhaltavat yhteen hiileen siinä rummutuksessa, ainakin riittävän kauan että saadaan homma rullaamaan? Tätä ongelmaa kutsutaankin sitten "hybridisodaksi", kun muutkin kuin ne omalle aatteelle ystävällismieliset haluavat sekoittaa samaa soppaa. Informaation aikakaudella tietoa kun on hankala pitää kokonaan hallinnassa, voi sinne mukaan lipsahtaa "vihollisen" viestejä ja pahimmillaan viraaliksi päädyttyään menee hyvä kampanja ihan pilalle.

Mille tahansa hallinnolle vaarallisin vastus ei välttämättä olekaan se ulkoa tuleva uhka, vaan kansan keskuudesta päätään ylös nostava "väärinajattelu". Siis ne tahot, joilla se ohjaus ei olekaan saavuttanut haluttua lopputulosta. Suomessa ja muuallakin Euroopassa asiaan suhtaudutaan sen tarvitsemalla vakavuudella, johtaen kaiken maailman urkinta- ja vihapuhelakeihin sekä "maalituksen" kieltämiseen. Tavan kansalla on harvemmin resursseja lähteä tekemään mitään suurempaa fyysistä tapahtumaa oikeuttamaan sitä omaa kantaansa, siinä kun vallanpitäjät voivat helposti kiikuttaa vaikka tuhatpäisen (maksetun) mielenosoituksen paikalle. Mutta sosiaalinen media on se avoin portti missä se koira voi päästä veräjästä hankalaan aikaan...


Tarkoituksellista harhaanjohtamista

Dokumenttielokuvassa Mirage Men (2013) selitetään yksi kokonainen käsitysten muokkaus ulkoa ja osin sisäpiiristä katsottuna. Jenkkien hallinto, jos dokumentti siis pitää paikkansa ja sisäpiirissä ollut mies puhuu totta, on vuosikymmeniä pitänyt "UFO-yhteisöä" tiukasti kurissa syöttäen heille tahallista väärää tietoa sekoitettuna totuuden jyväsiin. Arvio on elokuvan mukaan tarkasti rakennettua puppua 80% tiedosta ja 20% totta, joka voi tietysti tarkoittaa myös sitä, että todellisuudessa sitä puppua on vielä paljon enemmän, tai sitten vähemmän. Koska sisäpiiriläinen oli mukana yli kaksi vuosikymmentä sitten, tiedonkeruun keinot ovat muuttuneet suuresti, mutta itse mekanismi tuskin on paljoa muuttunut.

Tahallaan virheellisen tiedon levittämistä pidettiin nimittäin tarkasti silmällä, eli seurattiin miten tieto levisi ja miten ihmiset siihen reagoivat. Osa ryhmään kuuluvista värvättiin tiedonantajaksi lupaamalla heille sitä "oikeaa tietoa" kunhan he vaan kertovat havainnoistaan tiedon levitettyään. Nykyään sama voidaan hoitaa tiedonantajien tietämättä, esimerkiksi tarkkailemalla miten sanoma leviää vaikka Youtuben kautta ja miten katsojat siihen reagoivat. Kokonainen ryhmä ihmisiä siis pidetään jahtaamassa olemattomia, samalla kun heidän oikeat löydökset voidaan käyttää omaksi eduksi. Ja kun sitä puppua on niin runsaasti mukana, tavan kansa pitää UFOihin uskovia vähintäänkin hulluina. Samalla siis opittiin kuinka kokonainen ryhmä voidaan pitää piilossa kaikkien näkyvillä ja silti vaarattomana vaikka ryhmä kasvaisikin tietyissä rajoissa.

Kuva siitä, miten ryhmäläiset näkevät itsensä kuin miten heitä ulkoa arvioidaan onkin tärkeä osa käsityksen ohjausta. Ei siis riitä johdattaa heitä pillipiipareiden avulla mihin sattuu, vaan kaikki mahdollinen koetetaan ottaa huomioon. Se, onko niitä tunnistamattomia lentäviä esineitä olemassa vai ei jääkin aina jokaisen omalle kontolle, mutta jos kertoo niihin uskovansa saa aikaiseksi jo aikaisemmin opitun reaktion kaikissa muissa. Jokainen erehtymätön ihminenhän tietää ettei heihin voitu ulkoa vaikuttaa saatikka ohjata, joten se kaikki on aina omaa objektiivista näkökulmaa ja täten totuus...? Miten on, kuulostaako miltään osin tutulta?


Vain tarinalla on merkitystä

Miksi sitten hyvän tarinankertojan suusta kuultuna se kaikista oudoinkin tarina kuulostaa uskottavalta? Nykypäivänä elokuvat ja muu viihde kertoo kyllä tarinoita, mutta ne jäävät usein vailinaisiksi - ihminen kaipaa alkua, keskiosaa ja päätöstä tarinaansa, siis kokonaista tarinaa. Luomalla kokonaisia tarinoita ja kertomalla ne uskottavasti, voidaan ihmisten käsityksiä eri asioista muovata joskus hyvinkin pienellä vaivalla. Toistamalla, auktoriteettiin vetoamalla ja useilla muilla tyypillisillä propagandan keinoilla yhdistettynä muihin keinoihin kykenee oikeat vallanpitäjät muovaamaan kokonaisia kansakuntia.

Lännen peikkosatua voidaan pitää yhtenä onnistuneimpana ja suurimpana käsitysten ohjauksena tähän päivään saakka. Jokainen tunnistaa symbolit, tietää kuka on tarinan pahis ja osaa automaagisesti luokitella kaikki peikkoja vastaan taistelevat "hyviksi", tekivät he sitten ihan mitä tahansa. Media muistuttaa harva se päivä samasta tarinasta ja vahvistaa niitä mielikuvia, joita koko ajanjaksolta ihmisillä on. Ja jos edes kuvittelet kyseenalaistavasi mitään osaa tarinasta millään tavalla, osaa jokainen "hyvä ihminen" vetää olympiaherneen siitä välittömästi nenäänsä - ootko sä joku natsi, vai?

Venäjä Venäjä Venäjä... vai missä se uhka oikeasti on? Todisteilla ei todistetusti ole juurikaan merkitystä - ainoastaan tarinalla joka uppoaa kuulijansa tunteisiin. Reilu vuosisata tätä nyt on lännessä akateemisesti tutkittu, testattu ja viilattu kuntoon, joten ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä että nykyään homma alkaa olla aika hyvin hanskassa oikeilla vallanpitäjillä. “We’ll know our disinformation program is complete when everything the American public believes is false.” - väitetysti CIA:n entinen johtaja William Casey. Disinformaatio-ohjelmamme on valmis, kun kaikki mihin amerikkalaiset uskovat on virheellistä tietoa. Mutta toki äänestämällä voi vaikuttaa ja sitä rataa, koska eiväthän ne nyt meille ihan kaikesta valehtelisi? Vai olisiko mitenkään mahdollista, että käsitystäsi tästäkin asiasta oltaisiin manipuloitu ulkoa käsin... Jatketaan kuitenkin samasta aiheesta myöhemmin lisää.

keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Lehdistön vapaus ja objektiivinen media


Illuusio vapaasta mediasta

"Lehdistönvapaus tarkoittaa tiedotusvälineiden vapautta sensuurista ja valtion ja esivallan painostuksesta." - Wiki. Tällä määrityksellä Suomessa toki on lehdistönvapaus, ellei nyt sitten lasketa mediapoolia (huoltovarmuuskeskuksen alainen yksikkö) joka sanelee kaikille valtamedioille miten "tärkeistä asioista" tulee uutisoida. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö väite "maailman vapain media" pitäisi paikkansa, vaan osoittaa kuinka "vapaata" se valtamedia "parhaassa" tapauksessa onkaan. Ainut taho, jolla on koskaan ollut se lehdistönvapaus on kuitenkin se, joka omistaa kyseessä olevan median. Kaikki siitä alaspäin tekevät tasan tarkkaan mitä käsketään, jos se työpaikka miellyttää millään tavalla.

No mutta kansahan omistaa Ylen, eikö silloin sen uutisointi pitäisi olla vapaata ja puolueetonta? Pitäisi, toki, mutta siitä ollaan hyvin kaukana. Mediapooli, jossa Ylen väkeäkin istuu, on kuitenkin suoraan Ylen päätoimittajan yläpuolella. Eduskunnalla ja hallituksella on myös omat sanottavansa niin päätoimittajan valintaan kuin sitten valitun toimintaan, joten se "vapaus" rajoittuu lähinnä niihin turvallisiin asioihin. Tärkeimmät propagandan keinot ovat tarkka uutisaiheiden valinta mistä uutisoidaan, kuin se mitä kaikkea jätetään kertomatta - työnsä osaava päätoimittaja haistaa aiheet jo kaukaa ja taitavat toimittelijat tekevät työtä käskemättä halutulla tavalla.

Kaupallisen median kanssa sama mediapooli antaa omat rajauksensa, mutta sielä se omistajan ohjaus antaa tarkemman suunnan. Päätoimittajilla on tapana puolustella, ettei heihin vaikuteta ulkoa tai että he olisivat puolueellisia, mutta jokainen huijatkoon vain itseään - joka ikinen päätoimittaja on valittu tehtäväänsä. Yhtäkään portinvartijaa ei olla työhönsä sattumanvaraisesti työttömien joukosta napattu, vaan hän on läpäissyt tarkan seulan jonka median omistaja määrittää. Sama seula pätee myös toimittelijoihin, jolloin heistä tuleekin kertaheitolla omistajiensa propagandisteja.


Objektiivisuuden illuusio

Yksi suurimmista harhakuvitelmista mitä yksilöllä voi olla, on luulo siitä että kykenee olemaan objektiivinen kohtaamiinsa asioihin. Jo ihmisen oma havainnointi on alisteinen omille uskomuksille ja näkemykselle maailmasta, joten luulo siitä että journalistit kykenisivät objektiiviseen uutisointiin on täysin perusteeton... yleinen, toki, mutta täysin vailla todisteita. Jos ajatellaan keskiverto valtamedian toimittelijaa (päätoimittajat mukaan lukien), hän on töihin päästessään käynyt jo läpi yhden jos toisenkin koululaitoksen ja seurannut sitä valtamediaa pienestä pitäen. Kotoa on myös saatu arvoja ja asenteita, jotka ovat vähintäänkin vaikuttaneet suuntautumiseen alalle. Ja tämä on vielä ennen kuin on päästy edes töihin...

Sitten kun toimittelija on päässyt valtamediaan töihin, hänen objektiivisuutensa heitetään romukoppaan lopullisesti, koska hänen täytyy ottaa huomioon työssään seuraavat kysymykset. Kuka määrää mistä asiasta tullaan kirjoittamaan ja miltä kannalta? Kun juttu on julkaistu, miten tulee kansa tai pomot siihen reagoimaan? Miten artikkeli tulee vaikuttamaan tulevaan uraan? Mikä on yleinen poliittinen ilmasto ja vallassa olevat ideologiat? Kun kaikki nämä otetaan huomioon, muista asioista puhumattakaan, kuvitteleeko joku vielä ihan oikeasti että se lopputulos olisi objektiivinen? Onkin rankkaa olla journalisti, mutta toimittelijoilla on paljon helpompaa kun riittää että tekee mitä ja miten käsketään.

Mediassa ja toki koko koneistossa onkin havaittavissa irtautumista siitä arjesta, missä kansa sielä jossain paljon paljon alempana oikeasti elelee. Valitetaan "vihapuheesta" ja "maalittamisesta" kun ei edes yritetä ymmärtää mistä se inho sitä omaa asemaa kohtaan kumpuaa. Kaikki oman median kannasta eroavat mielipiteet nähdään virheellisenä ja ne leimataan ties miksikä valeuutiseksi tai salaliittoteoriaksi. Edes auttavasti objektiivinen näkemys vaatisi katsoa asiaa monesta eri suunnasta, mutta kuten eräs (en muista kuka) median edustaja totesikin: asiasta ei tietenkään tarvitse esittää niitä vaihtoehtoisia näkemyksiä kun se oma kanta on ainoa oikea. Eihän sitä totuutta kerrottaessa tarvitse tietenkään ottaa valheita huomioon. Setelinipun paksuus määrittänee totuuden?


Vapaa ja riippumaton media

Jos tästä nykyisestä mediahelvetistä olisi edes mitään haaveita päästä ulos, on se toiminta keskitettävä juuri mediaan. Tieto on ratkaisevassa asemassa ja koska emme pääse vaikuttamaan koulujen oppimateriaaliin, jää jäljelle "vain" se media joka pelaa tässä leikissä suurinta roolia. Koneiston rakenteiden vuoksi ei sitä valtamediaa kannata edes yrittää korjata, koska se ei ole sen oman edun mukaista millään tavalla. Esimerkiksi Ylen toiminnasta voi itkeä ja valittaa, tehdä aloitteita ja ehdotuksia vaikka maailman tappiin saakka, mutta koska Yle ei sinällään ole rikki, ei sitä voida korjata. Yle kun toimii täsmälleen kuinka sen on tarkoituskin - vallanpitäjien äänitorvi, joka yhtenäistää kansan tiedot päivittäin.

Tarvitaan siis yhdistelmä tekemistä ja tekemättömyyttä. Tekemättömyyttä tarvitaan siltä osin, että lopetetaan se valtamedian seuraaminen ja heidän määräämistä asioista puhuminen turuilla ja toreilla. "No mutta sitten emme tiedä mitä tapahtuu?!", johon vastaisin kysymyksellä "luuletko että tiedät mitä on meineillään seuraamalla sitä valtamediaa?" Vasta kun saadaan puolueeton ja riippumaton media, mieluusti useampikin, aikaiseksi, voidaan edes auttavasti luottaa siihen että sitä mediaa seuraamalla tietäisi mitä sen oman elinympäristön ulkopuolella on tapahtumassa. Muutamia moisia medioita on jo olemassa, mutta ilman vastaavia resursseja kuin valtamedialla on, ei voida olettaa että saataisiin vastaavaa mediapeittoa kertomaan ... kaikesta.

Sama "valikoitua uutisointia" kun ei vaivaa vain valtamediaa vaan myös kaikkea muutakin mediaa - täysin ymmärrettävistä syistä. Kaikkea ei voida huomata tai huomioida, minkä lisäksi niillä täysin vapaillakin journalisteilla on omat kiinnostuksen aiheensa joista he kirjoittavat mahdollisuuksiensa mukaan. Siksi olisikin niin tärkeää saada runsaasti niitä oikeita journalisteja tutkimaan ja raportoimaan maailman menoa oikeasti vapaisiin medioihin. Medioihin, jotka olisivat vastuussa lukijoilleen, ei vaan niille jotka tekevät rahaa uutisoimalla haluamallaan tavalla maailman menoa. Saa suorittaa...

perjantai 18. lokakuuta 2019

Hei, me maalitetaan!


Maalittamista taas kaikkialla

Jatketaan hieman tätä "harvainvalta johtaa vihapuheeseen" häsmäkkää kommentoimalla dokumenttia joka löytyy netistä hakemalla: "Järjestöjen kirje ja Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien esitys 17.6.2019 (Aloite ID – 19121964, POL-2018-54628)" En linkitä artikkelia enkä dokumenttia tänne etten vahingossakaan maalita ketään tai joudu tekijänoikeudellisista syistä vaikeuksiin. (Tästä tekstistä löytyvät lainaukset ovat esityksestä tai sen saatteena olleista materiaaleista.) Tämä koko homma tosin lähti liikkeelle nähtyäni Jari Taposen Twiitin 14.10. "#maalittaminen on järjestelmällistä toimintaa, jossa maalittaja esittää vääristeltyä ja epäasiallista tietoa henkilöstä aiheuttaen tälle solvausten ja uhkausten tulvan Maalittaja pyrkii vaientamaan kohteen tai saamaan tmn luopumaan jstkn maalittajalle epäedullisesta toiminnasta" ... ny o hurjaa.

Eli vallanpitäjät haluavat kieltää kansalta heidän oikeutensa tuoda julki vallanpitäjien tekemät rötöstelyt? Varsin demokraattinen ehdotus, sanoisin. Sen lisäksi ettei tämä nyt ole lainkaan kansanvallan mukaista, tässä poljetaan taas kerran vallanjakoa suohon - lakien ylläpitäjät ehdottavat lakeja suojelemaan heitä kansan vihalta joka sitten on tai ei ole oikeutettua. Näin ei vallanjaossa toimita tämän tapaisissa maissa kuin Suomi, eihän? Pikkuvika, ei mitään nähtävää ja hajaantukaa. Tämä esitys on aika karua luettavaa ja vaikkei tuo lakisuomi olekaan hyvin hanskassa niin selvää on että nyt on tekemisen meininkiä kansalaisten hiljentämisessä jos tuo menee läpi. Mutta eiväthän meidän kansanedustajamme päästäisi moista läpi, aivan kuinka he toimivat urkintalak... juu.

"Demokraattisessa yhteiskunnassa viranomaisiin kohdistuvaa kritiikkiä voi julkaista vapaasti, kunhan se ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kritiikin kanavoimiseksi on kuitenkin olemassa lailliset valituskanavat (mm. valitukset ja kantelut) -maalittaminen ei ole tällainen kanava, eikä yhteiskunnan tule sitä sallia." ... ja ... "Lisäksi järjestöt haluavat korostaa, että demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva oikeus kritisoida virkamiehen tai viranomaisen toimintaa on eri asia, kuin yksittäiseen virkamieheen kohdistuva painostaminen/häirintä." Ja sitten kannetaan maalitolppia toiseen lääniin saakka, eli määritetään mikä on hyväksyttävää viranomaiskorruption paljastamista ja mikä ei? Ettei tässä nyt mene taas yksilön, organisaation ja koko järjestelmän vastuut hieman oudosti?


Kuka on sitten vastuussa?

"Keskeistä onkin, että vaikka maalittamisessa toiminta henkilöityy yksittäiseen virkamieheen, on sen kohteena ja tavoitteena aina organisaatioon vaikuttaminen." Onkohan sittenkään näin? Organisaatio on ryhmä yksilöitä, jotka tekevät sitten ihan itse niitä toimiaan ja päätöksiään - käskystä tai käskemättä. "Palkkasoturi" siis joutuu maalituksen kohteeksi mutta syytä halutaan sälyttää organisaatiolle joka ei edelleenkään ole itse kykenevä tekemään yhtään mitään. Nykyään on tosin muodissa tämä vastuun siirtäminen toisille ja kyllä, vastuuta voidaankin siirtää valtahierarkiassa ylöspäin kunnes löytyy se taho, joka on antanut käskyn toimia vastoin lakia/sääntöjä/ihmisoikeuksia tjs.

Kun viranomainen tekee päätöksen jostain asiasta, hän on kuitenkin siitä virkavelvollinen sille työnantajalleen eli KANSALLE. Tai no, näin olisi jos kansa olisi edes etäisesti vallassa. Suomen ja muidenkin maiden ongelmana ovat kuitenkin nämä samat verkostot jotka ovat vuosien saatossa juurtuneet kaikkiin mahdollisiin viranomaistahoihin. "Deep state" on ajan hengen mukainen termi näille verkostoille, mutta ehkäpä se "hyvä veli-verkosto" soveltuu tähän kohtaan paremmin. Serkun veljen vaimon isän tuttavan kalakaverit ovat saaneet kaikki virat ja jokainen tietää ettei omia sukulaisia petetä. Salaseurat kuten rapparit on vielä siihen päälle, jotka yhdistävät nämä verkostot osaksi paljon suurempaa verkostoa...

... jotka kaikki suojelevat itse itseään ja omia etujaan. Ja ne kansan edut sattuvan kovin harvoin olemaan samoja kuin näiden verkostojen edut. Kun näitä verkostoja ja heidän eri toimijoitaan lähdetään sitten maalittamaan, eli yksilöimään ongelmien aiheuttajana, koko koneisto älähtää ja siirtyy puolustusasemiin. Kiltit koneiston rattaat sitten käyvät kynsin hampain kiinni niihin, jotka tuovat sekä organisaatioiden kuin niissä toimivien yksilöiden tekosia koko kansan tietoisuuteen. Tai no, yrittävät tuoda - valtamedia, joka seisoo portinvartijana, ei näistä suhmuroinneista kerro varmasti sanaakaan koska he ovat osa samaa verkostoa.


Korjausliikkeitä?

Viranomaisten tai poliitikkojen suunnalta on asiaan turha lähteä etsimään ratkaisua. Kaikki viralliset tahot huutavat yhteen ääneen kuinka heitä maalitetaan ja kuinka maalitus pitäisi hetijust kieltää ja muuttaa rangaistavaksi. Lakiehdotuksessa tulikin selväksi se, että uhkailu ja vainoaminen on jo laitonta ja viranomaiset on suojattu jo melkoisen hyvin kansan ärtymykseltä - mutta nykyään on työlästä saattaa tekijät vastuuseen koska poliisi voi päättää ettei lähde pikkujuttuja edes tutkimaan. Vaikuttaakin hieman siltä, että virkamiehet tahtovat somejättien aseet omiin käsiinsä, eli nakki napsahtaa nopeasti ja varmasti jos joku edes kuvittelee paljastavansa suhmurointia.

Vaihtoehtomediat ovatkin nyt pelaamassa suurta roolia tulevassa väännössä mikä on hyväksyttävää ja sallittua rikollisten paljastusta. Jos virkakoneisto saa tahtonsa läpi, ainoastaan valtamedialla säilyy oikeus puhua virkakoneistosta millään tavalla kriittisesti ja sitähän he eivät tule tekemään muutoin kuin käskystä jos joku koneiston ratas on kehdannut astua ulos lestistään. Voisikin sanoa ettei näytä oikeen hyvältä tämä maamme sananvapauden tila kun suiden tukkimista ajetaan joka taholta. Tätäkin tekstiä voidaan siis pitää maalittamisena, jos menisin osoittamaan sen tekijöitä yksilöinä sormella... onneksi en niin tee, vaan arvostelen sallitusti koko läpimätää orgnisaatiota.

Mitä meille siis oikeasti jää keinoksi taistella tätä korruptiota vastaan? Sananvapaus. Se viimeinen ihmisoikeus jota koetetaan kaikin keinoin kitkeä pois kansan ulottuvilta. Varmasti näitä suhmuroinnin paljasteluja voitaisiin tehdä hienotunteisemmin ja vähemmillä vittuiluilla, mutta sitähän se sananvapaus myös on - oikeutta loukata. Kyllä, loukkauksesta voi joutua vastuuseen mutta nyt on kyse paljon laajemmasta sananvapauden vainosta missä lähes mikä tahansa kritiikki halutaan vaimentaa kutsumalla sitä laittomaksi maalittamiseksi. Mihin se raja kuuluu sitten vetää koska mennään liian pitkälle sananvapaudessa? Vallanpitäjien mukaan se raja on sanojassa, ei sanotussa...